Matkailu on vakavaa bisnestä

Matkailu on nopeimmin kasvavia aloja - tulevaisuuden mahdollisuus ja haaste, muistuttaa Arto Ojala. Hän haluaisi, että matkailun toimialaa otettaisiin entistä paremmin huomioon poliittisessa päätöksenteossa.

Matkailu on oikeaa, vakavaa liiketoimintaa. Bisnestä, joka luo yhteiskuntaan hyvinvointia yhtä hyvin kuin perinteinen teollisuustoimintakin. Matkailusta ansaittu, turistin tai liikematkailijan Suomeen tuoma euro, on yhtä arvokasta vientituloa kuin teollisuustuotteidenkin vienti.

Suomessa on näihin aikoihin asti ajateltu, että hyvinvointi syntyy vain teollisuudesta ja teollisuustuotteiden viennistä. Teollisuus tulee jatkossakin olemaan hyvinvoinnin selkäranka. Mutta totta on myös se, että perinteisen suomalaisen teollisuuden osuus kansantaloudessa tulee vääjäämättä pienenemään. Se ei pysty kasvamaan samaa vauhtia kuin maailmantalous, joten tarvitaan muita aloja, myös laajentuvaa palvelusektoria, huolehtimaan siitä, että pystymme kasvattamaan hyvinvointiamme muiden tahdissa. Ja vastaamaan tulevaisuuden hyvinvoinnin rahoitushaasteisiin. Matkailu on nopeimmin kasvavia aloja, ja suuri mahdollisuus - mutta myös haaste. Haaste sekä poliittiselle päätöksentekijälle, aluehallinnolle, että matkailuyrittäjille.

Matkailu kasvaa maailmanlaajuisesti nopeammin kuin maailmantalous keskimäärin. Matkailu on paikkasidonnaista. Matkailutyöpaikat eivät globalisaation myötä siirry minnekään, päinvastoin, globalisaatio tuo meille uusia matkailutyöpaikkoja. Eurooppa on edelleen maailman matkailun tärkein alue, Suomi siinä mukana, tietenkin. Suomen osuus Pohjoismaiden vertailussa ulkomaisesta turismista on vain noin 15 prosenttia. Häviämme siis selvästi Ruotsille, Norjalle ja Tanskalle. Matkailun merkitys kokonaistaloudesta on Suomessa noin 2 ½ prosenttia, joka on merkittävä luku, mutta selvästi pienempi kuin vaikkapa muissa Pohjoismaissa. Potentiaalia kasvulle on siis vaikka kuinka paljon.

Olen viime päivinä kulkenut runsaasti eri puolilla Lappia, suomalaisen matkailun potentiaalisimmalla kasvualueella. Matkailun merkityksen näkee konkreettisesti. Samalla näkee kerrannaisvaikutukset, jotka matkailu luo rakennustoimintaan. kauppaan, elintarviketuotantoon ja monille muille aloille. Samalla huomaa sen merkityksen, mikä liikenneyhteyksillä, kaikessa laajuudessaan on. Elleivät maantiet ja rautatiet ole kunnossa, ellei lentoliikenne toimi riittävän tiheästi, ei matkailua kyetä kehittämään riittävän vakavasti. Sama koskee tietoliikennettä. Myös digitelevision on näyttävä ongelmitta kaikkialla, kännykkäverkon on oltava katveeton ja laajakaista kuuluu myös matkailijan arkipäivään, koko Suomessa.

Viime vuonna valmistui kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikön johtaman valtakunnallisen matkailustrategiatyöryhmän mietintö "Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille 2007-2013". Sen pohjalta edellinen hallitus teki tämän vuoden alkupuolella Valtioneuvoston periaatepäätöksen matkailupolitiikasta. Toivottavasti tämä periaatepäätös pitää myös tämän hallituksen aikana. Uuden hallituksen ohjelmassa sana "matkailu" esiintyy erittäin vähällä painolla, valitettavasti. Matkailustrategian esipuheessa kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö ilmoittaa ministeriönsä "olevan omalta osaltaan sitoutunut toteuttamaan strategiassa mainittuja toimenpiteitä". Toivottavasti näin käy myös uuden superministeriön toimesta.

Suomalaisen matkailun vetovoima perustuu luontoon, kulttuuriin, pohjoiseen eksotiikkaan, vuodenaikojen vaihteluun. Se tarvitsee voimakkaita matkailullisia kaupunkikohteita ja vahvoja matkailukeskuksia. Mutta se tarvitsee myös aitoja elämyskokemuksia ja palveluja vahvojen keskusten ulkopuolella. Niiden kysyntä tulee kasvamaan vuorenvarmasti. Tähän liittyy myös matkailun todellinen heikkous, johon on ennen muuta yrittäjien itsensä panostettava, mutta myös yhteiskunnan koulutuksen avulla. Matkailun toimijakenttä on hajanainen, siellä on paljon pieniä toimijoita. Palveluketjut hallitaan vielä puutteellisesti eikä palvelukokonaisuuksia ole riittävästi tarjolla. Matkailuala tarvitsee omaa vahvaa koulutusta.

Palvelemisen kulttuuri on Suomessa vielä nuorta, verrattuna vaikkapa eteläisen Euroopan tuhatvuotiseen kulttuuriin. Pienistä asioista on opittava, vaikkapa pientenkin hotellien aamiaisten asettelusta ja palvelusta Etelä-Euroopassa! Ero Suomen tapoihin on huikea!

Uuden, nuoren, mutta silti voimakkaasti kehittyvän toimialan huomioon ottaminen poliittisessa päätöksen teossa on vielä vaikeata. Todisteena siitä on vaikkapa keskustelu pohjoisen liikenneyhteyksistä. Liikenneministeriö asetti "Kemijärven junakapinan" seurauksena työryhmän selvittämään Lapin joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä. Työryhmässä oli mukana merkittävä määrä tietoutta matkailuyrittäjiltä, virkamiehiltä, aluehallinnosta. Yksimielisessä mietinnössä on 13 kehittämiskohdetta. Toteutuksen asteelle on päässyt yksi, sekin määräaikaisena 3 vuoden kokeiluna, nimittäin Kemijärven yöjunaliikenteen jatkaminen.

Matkailulla on kaikesta huolimatta vahva tulevaisuus edessään.

EK:n johtaja Arto Ojala

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.