Meidän on tehtävä enemmän köyhyyden vähentämiseksi

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen haluaa Suomen tukevan kehitysmaita hankkeilla, jotka vahvistavat maiden yritys- ja kauppatoimintaa tukevaa hallintoa, lainsäädäntöä ja infrastruktuuria.

Yli miljardi ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä, vailla toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Äärimmäistä köyhyyttä ja nälänhätää on opittu sietämään täällä missä siitä ei tarvitse samassa mitassa kärsiä. Tämä on kestämätöntä. Tilanne on meille länsimaille kaksijakoinen, sillä Kiina-ilmiön myötä olemme toisaalta ryhtyneet myös huolestumaan köyhien maiden vaurastumisen seuraamuksista meille itsellemme. Talouden globalisaatio on nostanut satoja miljoonia ihmisiä pois köyhyydestä samaan aikaan kun se on haastanut meitä vauraita länsimaita itsemme uudistamiseen.

Kehityspolitiikan tavoitteena on humaanin vastuun kantaminen. Tämän ohella ihmisoikeuksien, naisten koulutuksen, terveyden parantamisen, hyvän hallinnon ja talouden rakenteiden vahvistaminen ovat keskeisiä keinoja torjua ongelmia, kuten kansainvälistä rikollisuutta, terrorismia ja tautien leviämistä. Rajojen madaltuminen ja avoimuuden lisääntyminen tuovat ongelmat lähemmäksi meitä jokaista. Nälänhätä jossakin Afrikan maassa on monella tavoin myös meidän ongelmamme.

Kuluneena kesänä Afrikan ongelmat nousivat taas otsikoihin. Uutissähkeissä oli nyt myös myönteisiä viestejä: Teollisuusmaiden G8-ryhmittymä sopi merkittävästä velkojen anteeksiannosta, josta hyötyvät useat Afrikan maat. Moni kansalaisjärjestö on tehnyt vuosien työn tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Päätös helpottaa Afrikan ongelmia muttei vielä poista niitä. Jatkuva nälänhätä, HIV-tartuntojen kasvava ja monisäikeinen rasite sekä vaikkapa Mugaben diktatuuri Zimbabwessa ovat erityyppisiä ongelmia, joita ei ole ratkaistu.

Maailman valtiot ovat sitoutuneet puolittamaan köyhien määrän vuoteen 2015 mennessä. Se on tärkein YK:n vuosituhattavoitteista, joihin myös Suomi on sitoutunut. Köyhyys on nyt esillä myös niin Maailman talousfoorumissa, Maailmanpankissa, Kansainvälisessä valuuttarahastossa kuin G8-kokouksissakin.

Yhdistyneiden kansakuntien raportin mukaan vuosituhattavoitteita ei saavuteta ilman kehitysyhteistyömäärärahojen reilua nostamista. Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen tason YK:n suosittamaan 0,7% bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä. Itse haluan tähän sitoutua ja kannustan myös hallitusta toimimaan siten, että tavoitteessa pysytään. YK:n asettama tavoite on moraalinen velvoite meille kaikille. Se ei ole ristiriidassa kansallisen edun kanssa. Suomalaisten hyvinvoinnin, perusturvan ja työpaikkojen turvaaminen ei edellytä kehitysyhteistyömäärärahojen jatkuvaa alimitoitusta vaan onnistunutta ja tulevaisuuteen katsovaa talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa.

Ulkoministeriössä on käynnistetty erinomainen hanke, jolla pyritään edistämään kehityspoliittisten näkökulmien johdonmukaista huomioimista muillakin politiikan osa-alueilla. Erityistä huomiota on kiinnitetty kauppapolitiikan ja kehityspolitiikan johdonmukaisuuteen.

Hyvätkään kehitysyhteistyöhankkeet, kuten esimerkiksi tyttöjen koulunkäyntiä edistävät, eivät onnistu tavoitteissaan jos yhteiskunnilla ei ole muita taloudellisen kasvun ja inhimillisen kehityksen edellytyksiä. Seuraavien kymmenen vuoden aikana 500 miljoonaa nuorta astuu työmarkkinoille. Tänä päivänä suurin osa nuorille kehitysmaissa tarjolla olevista töistä on virallisen talousjärjestelmän ulkopuolella. Tähän on oikeanlaisella kehityspolitiikalla saatava muutos. Parhaiten onnistumme vahvistamalla yhteiskuntien mahdollisuutta päästä talouskasvun uralle.

Suomen pitäisi kuitenkin entistä määrätietoisemmin ottaa kauppapolitiikka ja talouden kasvun edellytysten vahvistaminen osaksi kehityspolitiikkaamme. Kehitysyhteistyöhankkeet kauppaa ja yritystoimintaa tukevan hallinnon, lainsäädännön ja infrastruktuurin vahvistamiseksi sopisivat hyvin Suomelle edistyksellisenä ja maailman ehkä vähiten korruptoituneena valtiona. Kehitysmaiden yritystoimintaa tukemalla autamme luomaan uusia työpaikkoja ja vahvistamaan yhteiskunnallista kehitystä. Kehitysmaiden velkataakan keventäminen on hyvin sopusoinnussa näiden tavoitteiden kanssa.

Köyhyyden poistamiselle on siis pyyteettömiä inhimillisiä perusteita, mutta yhtälailla hyvin itsekkäitäkin syitä. Toivon, että edes jompikumpi johtaisi nykyistä määrätietoisempaan toimintaan paremman maailman puolesta.

Jyrki Katainen, puheenjohtaja Kansallinen kokoomus rp.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.