Mielenosoitusten uusi aalto

Laajat mielenosoitukset vaikuttamisen muotona jäivät Suomessa ainakin toistaiseksi 1970–1980 -luvuille. Tuolloin puolueet, ay-liike ja opiskelijat näyttivät vielä joukkovoimaansa kaduilla. Radikalismi integroitiin yhteiskunnan päätöksentekomekanismeihin ja konsensus sekä taloudellinen kasvu taittoivat mielenosoituksilta siivet. Suomalaiset organisoituivat yhdistyksiin ja vaikuttavat sitä kautta. Myöhemmin lobbauksesta ja siihen liittyvästä verkottumisesta on tullut uusi laji ja jopa bisnes.

Globalisaatio, finanssikriisi, vastakkainasettelun korostuminen, tuloerot ja yhteiskunnan rakennemuutokset ovat tuoneet mielenosoitukset maailmalla takaisin. Mielenosoitukset viestittävät ainakin siitä, että kansalaiset ja järjestöt eivät koe saavansa ääntään kuuluviin. Vanhojen organisaatioiden vaikuttavuus haastetaan. Mielenosoitukset voivat kertoa myös siitä, että poliittinen päättäjä ei saa muutosta hallintaan.

Mielenosoitukset eivät ole vain diktatuurien vaikuttamistapa. Monissa Etelä-Euroopan maissa kansa lähtee poliittisista syistä helposti kadulle. Samoin ay-liike on mobilisoinut väkeä kaduille muun muassa Italiassa, Kreikassa, Espanjassa ja Ranskassa. Erityisesti ranskalaiset tuntevat mielenosoitukset ja lakot omakseen.

Mielenosoitukset maailmalla ovat onnistuneet kaatamaan epädemokraattisia hallitsijoita. Tunisian ja Egyptin tapaukset liittyvät myös nuorten tyytymättömyyteen ja monesti köyhien kapinaan. Näistä maista puuttuu keskiluokka länsimaiden tapaan. Näiden tapahtumien pitäisi herättää rikas läntinen maailma muutenkin kuin tilanteen rauhoittumistoiveena.

Mielenosoittajat eivät tietenkään yksin ole diktatuureja kaataneet. Taustalla on ollut pitkäaikainen tyytymättömyys epäoikeudenmukaisiin oloihin. Jokin aina lopulta katkaisee kamelin selän.

Mielenkiintoista on, että Kiina on maailman johtavia mielenosoitusmaita. Arvion mukaan Kiinassa on ollut viime vuosina jopa kymmeniä tuhansia mielenosoituksia. Kiinan mielenosoitukset sijoittuvat usein maaseudulle tai ovat kaukana keskeisistä kaupungeista. Viranomaiset ovat tukahduttaneet mielenosoittajat eikä niillä ole politiikan valtavirtaan merkittävää vaikutusta. Merkitystä mielenilmaisuilla silti on ja entistä enemmän sensuurin heikentyessä. Jos mielenosoitukset saavat liikkeelle kaupunkien keskiluokan, niiden vaikuttavuus muuttuu hetkessä.

Jos yhteiskunnallinen vastakkainasettelu lisääntyy ja poliittisen päättäjän merkitys yhteiskunnan kehityksessä on rajallinen, mielenosoitukset voivat kokea nuorison keskuudessa myös pohjoismaissa uuden tulemisen. Ne ovat tuoneet mukanaan sosiaalisen median käytön joukkojen kokoamiseen. Tämä on uutta.

Suomessakin palkansaajaliike huomasi sosiaalisen median toimivuuden vastustaessaan hallituksen esitystä vanhuuseläkeiän alarajan nostamiseksi. Yhtäkkiä ay-liikkeen viesti tavoitti uusia ryhmiä.

Vanhojen puolueiden poliitikkojen ei pidä suhtautua uusiin ilmiöihin olankohautuksella. Populismin nousu ja uudet puolueet viestittävät kansan keskuudessa kytevästä kapinasta.

Mikko Mäenpää

STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.