Mistä työtaisteluoikeudessa on kyse?

Suomalainen työmarkkinajärjestelmä on hyvin toimiessaan taloudellista kasvua ja hyvinvointia eteenpäin vievä voima. Sekaisin olevat työmarkkinasuhteet taas vaikeuttavat kaikkien osapuolten kannalta onnelliseen lopputulokseen pääsemistä.

Tämän viikon uutisointi työrauhasäännösten uudistamiseen liittyvistä vaikeuksista on nähtävä koko työmarkkinajärjestelmän tilaan liittyvänä ongelmana, jollei jopa kriisinä.

Työmarkkinajärjestelmä on kokonaisuus. Pohja luodaan työpaikoilla, jossa palkansaajien ja heidän edustajien ja toisaalta työnantajien väliset hyvät työmarkkinasuhteet ovat kaiken a ja o. Jos keskusteluyhteydet ovat kunnossa, asiat sovitaan nopeasti.

Tasapainoisen neuvotteluasetelman turvin on mahdollista kehittää menestyksellisesti vaikkapa paikallista sopimista. Työnantajien toimialaliittojen ja palkansaajien ammattiliittojen tehtävänä on työehtosopimuksella sopia oman alansa osalta työelämän uudistuksista, työajoista, koulutuksesta, palkoista ja muista toimialan kehitykseen liittyvistä asioista. Työmarkkinakeskusjärjestöjen tehtävänä on uudistaa työelämää valtakunnallisilla sopimuksilla, neuvotella eläkkeistä ja muusta sosiaaliturvasta sekä valmistella lainsäädäntöä yhteistyössä poliittisen päättäjän kanssa.

Tällä hetkellä tämän kokonaisuuden toimimisesta ei ole yhteistä käsitystä elinkeinoelämän keskusliiton ja palkansaajakeskusjärjestöjen välillä. Yhteinen käsitys puuttuu siitä, mikä on työmarkkinakeskusjärjestöjen rooli. Onko työnantajien ja palkansaajien välillä yhteinen käsitys tuottavuuden merkityksestä, kilpailukyvystä, palkansaajien ostovoimasta ja palkankorotuksista, työelämän tärkeimmistä uudistustarpeista? Tällaista yhteistä käsitystä ei ole.

Liittokohtaisia neuvotteluja on vaikeuttanut se, että neuvotteluja ei ole voitu käydä vapaasti kunkin toimialan omien lähtökohtien ja palkankorotusvaran perusteella, vaan elinkeinoelämän keskusliiton yksipuolinen ohjaus on määritellyt sopimisneuvottelujen sisällön kaikkien sopimusalojen osalta samalla tavalla. Keskistetystä tulopolitiikasta, jossa asioista sovittiin osapuolten välillä, on siirrytty työnantajan yksipuolisen ohjauksen malliin. Tässä yksi alakohtaisia neuvotteluja ja osittain työrauhaa vaikeuttava tekijä.

Viime kesänä sovittiin palkansaajakeskusjärjestöjen ja kaikkien työnantajien välillä siitä, että neuvottelut työmarkkinajärjestelmän uudistamiseksi ja samanaikaisesti työrauhajärjestelmän uudistamiseksi aloitetaan. Palkansaajien viesti on ollut koko ajan selkeä: työmarkkinajärjestelmä on kokonaisuus, jossa työrauhakysymykset ovat vain yksi kokonaisuuden osa. Jos työnantajat haluavat keskitetysti sopia niistä lähtökohdista, joilla työrauhalainsäädäntöä uudistetaan, heidän on samalla keskitetysti sovittava koko työmarkkinajärjestelmän uudistamisesta. Nyt neuvotteluissa työmarkkinajärjestelmän uudistamisesta ei ole edetty palkansaajapuolen vaatimuksesta huolimatta millään tavalla. Siksi vain työrauha-asian eteenpäinvienti on muotopuoli esitys.

Suomi ei ole tilastojenkaan mukaan työtaistelujen luvattu maa. Suomessa tähän asti työmarkkinasuhteet ovat toimineet esimerkillisesti. Työmarkkinasuhteet ovat olleet kansantalouden kasvun, inflaation torjunnan, kilpailukyvyn ja palkansaajien ostovoiman perusta. Hyvät työmarkkinasuhteet ovat välttämättömiä rakennemuutoksen keskellä ristiriitojenkin hallitsemiseksi.

Yhteisymmärrystä tarvitaan kaikissa pelisäännöissä. Työpaikoilla, liittojen välisissä neuvottelupöydissä ja myös keskusjärjestöjen välillä. Sopimiseen liittyvä konsensus on yhtä tärkeä kuin ristiriitojen pelisääntöihin liittyvä konsensus. Työtaisteluasiat ovat liitoille tärkeitä. Työtaisteluoikeutta tulee käyttää äärimmäisessä tapauksessa ja vastuullisesti. Vastuullinen toiminta työnantajapuolelta ristiriitatilanteissa vaikean rakennemuutoksen keskellä on myös kohtuullinen vaatimus. Molemminpuolinen vastuu luo yhteistyön pohjan.

Nyt olisi aika työmarkkinakeskusjärjestöillä istua yhteiseen pöytää tarkastelemaan koko työmarkkinajärjestelmän toimivuutta. Konsensuksen hukkaamisen aika ei ole nyt. Yhteiskunnan haasteet tarvitsevat yhteistyötä.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.