Myöhennetäänkö koulun aloitusta?

SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma on huolissaan suomalaiskoululaisten väsymyksestä. Hänen mielestään ilmiön taustalla vaikuttavat ihmisten elintavoissa ja päivärymissä tapahtuneet muutokset.

Ensi viikolla alkavat peruskoulut. Ekaluokkalaisten perheissä koulun alku on yhden lapsuusjakson päättymisen merkkihetkiä. Siihen liittyy monesti jännitystä, odotusta sekä lievää haikeutta ja myös tiettyä ylpeyttä. Meidän lapsi on jo koululainen. Ekaluokkalaiset itse ovat intoa täynnä.

Koulutiellä jo pidempään olleet eivät sen sijaan ole niin hanakoita koulujen alkamiselle. Jos seurassa on useampia samanikäisiä, ei juuri kukaan itseään kunnioittava peruskoululainen taida tunnustaa lähtevänsä syksyllä kouluun mielellään. Kulttuurimme on jostain syystä sellainen, ettei koulusta saa tykätä eikä omasta koulusta ainakaan saa olla ylpeä. Tästä huolimatta taitavat useimmat kuitenkin lähteä opinahjoonsa hyvillä mielillä ja uusin odotuksin.

Suomalaisten koululaisten väsymys on tutkimusten mukaan lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana. Joidenkin tietojen mukaan suomalaisnuoret olisivat Euroopan väsyneimpiä. Tämä ilmenee tutkijoiden mukaan rauhattomuutena ja vilkkautena. Viime vuosien kirjoitukset luokkien rauhattomuudesta tukevat tätä näkemystä. Väsyneenä kiukutellaan paljon herkemmin.

Ilmiön taustalla voi olla myös yhteiskunnan päivärytmin muutos. Suomessa on koettu melkoinen rakennemuutos viime vuosikymmeninä. Maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta on siirrytty teollistumisen kautta informaatio- ja palveluyhteiskunnan aikakauteen. Tämä on vaikuttanut ihmisten päivärytmiin. Maaseudulla aamutoimet käynnistyivät jo ennen kuutta. Tehtaat ja konepajat puolestaan avasivat porttinsa useimmiten seitsemältä. Nyt työtyörytmi ei ole yhtä vakaa ja aamunaloitukset ovat siirtyneet selvästi myöhempään.

Ihmisille on tullut myös uusia erilaisia vapaa-ajan menoja. Harrastukset painottuvat alkuiltaan, ovatpa ne sitten sulkapalloa, jumppaa, salattujen elämien tai kauniiden ja rohkeiden seuraamista. Perheen yhteinen aika painottuukin aikaisempaa myöhäisempään iltaan ja vastaavasti aikuisetkin nukkuvat hivenen pidempään kuin vanhassa maatalousyhteiskunnassa tehtiin.

Vanhemmat ovat tietysti vastuussa lastensa nukkuma-ajoista, ja on tärkeätä, että tämä vastuu on lapsiperheissä tiedostettu. Rajojen asettaminen on myös välittämistä.

Jotain asialle voitaisiin kuitenkin tehdä esimerkiksi koulujen lukujärjestyksiä suunniteltaessa.

Saattaisi olla paikallaan, että koulut seuraisivat ihmisten elämänrytmissä tapahtuneita muutoksia. Koulupäivä voisi hyvinkin alkaa tunnin nykyistä myöhempään, jolloin myös nuorilla olisi tuntia pidempi yöuni käytettävissään. Tällöin lapset ja nuoret olisivat virkeämpiä aamun ensi tunneilla ja koulujen loppuminen olisi lähempänä töiden loppumista. Näin lasten iltapäivällä kotona yksin viettämä aika jäisi lyhyemmäksi.

Päätösvalta asiassa on kouluilla, mutta laajempaa yhteiskunnallista keskusteluakin kouluväsymyksestä kaivataan. Ja jos keskustelu antaa aihetta, voisi Opetushallitus ohjeistaa kouluja aloittamaan päivätyötä hivenen nykyistä myöhempään.

Joka tapauksessa: hyvää alkavaa kouluvuotta niin koululaisille kuin vanhemmillekin!

Eero Heinäluoma, SDP:n puheenjohtaja

PS. Suosittelen lämpimästi Mannerheimin Lastensuojeluliiton http://uni.ego.fi –sivuilla käymistä, jossa voi testata nukkuuko lapsesi tarpeeksi.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.