Mainos

Arto Ojala

Nettivieraat

Onko malttia vaurastua?

Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Arto Ojalan mielestä talouden kasvu tuo sellaisenaan lisää varoja esimerkiksi hoiva- ja terveyspalveluihin, joten uuden hallituksen olisi etupäässä keskityttävä turvaamaan talouden kasvu.

Otsikossa siteerattu presidentti Kekkosen tokaisu on kulunut, mutta taas ajankohtainen, kun vaalit ovat edessä. Huhtikuussa maahan muodostetaan uusi hallitus, jolla tulee olemaan yksityiskohtainen ohjelma seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Kysymys kuuluukin, onko valmiutta rakennemuutoksiin, joilla Suomen menestys voidaan taata myös tulevaisuudessa?

Kaikki puolueet näyttävät vaaliohjelmissaan lupaavan lisää etuuksia hyvinvointipalveluihin, runsaastikin. Eläkeläisillä, hoiva- ja terveyspalvelujen tarvitsijoilla on nyt ystäviä. Parin viime vuoden poikkeuksellisen hyvän kasvun hedelmiä jaetaan täyttä häkää, pysyviksi julkisten menojen lisäyksiksi. Osia työmarkkinaratkaisuksikin luvataan jo hoiva- ja terveydenhoitoaloille, vaikka itse neuvotteluosapuolet eivät ole vielä kertaakaan kokoontuneet. Näiden asioiden osalta uuden hallitusohjelman teko näyttäisi olevan helppo juttu melkein kenen kanssa tahansa!

Aivan uusi termikin on otettu käyttöön, jakovara. Mikä ihmeen jakovara? Se mikä nyt jaetaan, on pysyvästi jaettu, aivan riippumatta siitä, syntyykö "jakovaraa" seuraavana vuonna lainkaan. Vai uskooko joku, että jos seuraavana vuonna jakovara on nolla tai negatiivinen, jaettuja etuuksia leikataan sen mukaisesti? Ei tietenkään, kellään poliitikolla ei ole siihen varaa.

Tietenkin on selvää, että yhteiskunnan vähäosaisista ja palveluja tarvitsevista on pidettävä huolta, se on kaikkien etu ja osa kansantalouden kilpailukykyä. Mutta hyvinvointiyhteiskunta voidaan kestävästi turvata vain siten, että etsitään kansakunnan menestystekijöitä, joilla pärjätään kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Etsitään siis niitä tekijöitä, joilla talouden kasvu voidaan taata pidemmälläkin aikavälillä. Talouden kasvu tuo sellaisenaan lisää varoja julkiseen talouteen, myös hoiva- ja terveyspalveluihin, jos niiden suhteellinen osuus julkisesta taloudesta pidetään ennallaan. Ja näidenkin palvelujen tehostamiseen on varmasti edelleen runsaasti mahdollisuuksia, jolloin itse perustyöhön, myös palkkaukseen, jää enemmän varoja käytettäväksi. Ja suhteellista osuutta voidaan lisätäkin - varmaan pitääkin lisätä - kun koko julkisen talouden tehokkuutta parannetaan.

Seuraavan hallituksen suurin haaste on tietysti talouden vahvan ja kestävän kasvu turvaaminen. Haaste on kova kun tiedetään, että väestö vanhenee ja työvoimasta tulee yhä suurempi pula, tuottavuuden kasvu uhkaa hidastua ja julkiseen talouden kestävyys joutuu koetukselle. Yhtälö vaikuttaa lähes mahdottomalta, ja siksi toivoisikin, että näistä asioista, kasvudynamiikan vahvistamisesta, käytäisiin nyt vakavaa ja perusteellista keskustelua.

Tämä hallitus ja kaksi sen edeltäjää ovat keventäneet tuloverotusta varsin näyttävästi, yli kuudella miljardilla eurolla. Samaan aikaan tuloveron tuotto on kasvanut yli 25 miljardilla eurolla. Tämä jos mikä on todiste siitä, että verotuksen kasvudynamiikka toimii. Eikö tämän tien jatkaminen ole suorastaan välttämätöntä myös tulevaisuudessa? Suomessa kerätään kansainvälisessä vertailussa eniten veroja työn ja yrittämisen tuloverotuksella. Keveämpi tuloverotus vahvistaa ostovoimaa, poistaa sellaisenaan tuloloukkuja ja näin myös työnteon esteitä. Ja vahvistaa palkansaajan ostovoimaa, joka Suomessa on yksi Euroopan heikoimmista. Alhaisempi verotus luo talouteen positiivisen kasvukierteen

Sosiaaliturvajärjestelmässä on elementtejä, jotka vähentävät kiinnostusta siirtyä työelämään. Kyse on siitä, että työelämään siirtymisestä saatava lisätulo jää liian pieneksi, kun samaan aikaan sosiaaliset etuudet pienenevät. Missä viipyy raportti kannustinloukuista, joka on talousneuvostossa jo kerran ollut käsittelyssä? Nyt jos koska tästäkin ongelmasta pitäisi voida keskustella.

Miksi työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa? Toisen asteen ammatillisen koulutuksen saaneista työntekijöistä on monilla aloilla ankaraa pulaa ja samaan aikaan korkeakoulukoulutuksen saaneiden työttömyys lisääntyy. Elinkeinoelämä palkkaa selvitysten mukaan puolet tarvitsemastaan työvoimasta ammatillisen koulutuksen saaneista ja vain kymmenen prosenttia tiedekorkeakouluista. Ammatillisen koulutuksen kiinnostavuutta on siis kaikin keinoin lisättävä.

Alueellinen liikkuvuus on edelleen heikkoa jo senkin takia, että kohtuuhintaisista asunnoista on kasvukeskuksissa puutetta. Maata asuntorakentamiseen ei kaavoiteta riittävästi, koska uusista asukkaista seuraa kunnalle tarve rakentaa lisää kouluja, päiväkoteja, terveyskeskuksia. Ainoa ratkaisu tähän pulmaan on suurempi ja vahvempi kuntakoko. Mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys siis!

Miksi yrittäjyys ei riittävästi kiinnosta? Vaikka yritysten määrä onkin kasvanut, on yrittäjyys edelleen vähäisempää kuin monissa muissa maissa. Ja vain seitsemän prosenttia yrityksistä haluaa kasvaa. Eli siis on pakko kehittää nykyistä parempia kannusteita yrittämiseen niin rahoituksen, yrityspalveluiden kuin verotuksenkin keinoin. Yrittämisen riskin ja siitä saatavan korvauksen pitää olla sellaisessa suhteessa, että yrittäjyyteen syntyy suuri halu.

Onko korkeakoulujärjestelmä riittävän tehokas vastaamaan tieteellisen tutkimuksen vaateeseen? Miten kehitetään tiede- ja teknologianeuvoston ehdottamia strategisen huippuosaamisen keskittymiä?

Tulevaisuuden kannalta relevantteja kysymyksiä riittää. Mutta ymmärrän, että vaalien alla on puhuttava kielellä, joka tuo ääniä. Vaikka se onkin talouden pidemmän kehityksen kannalta lähes vastuutonta.

Arto Ojala, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.