Perustuslain uudistus ei ole pelin politiikkaa

Ministeri Christoffer Taxellin johtaman perustuslakityöryhmän työ on loppusuoralla. Mietintö luovutetaan lähiaikoina. Esitys tuodaan vielä juuri työnsä aloittaneille tämän hallituskauden viimeisille valtiopäiville.

Perustuslakia uudistavalla työryhmällä oli nyt hyvä hetki tarkastella, toimiiko perustuslakimme käytännössä niiden periaatteiden mukaisesti, jotka nykyistä perustuslakia valmisteltaessa linjattiin. Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa linjana oli parlamentarismin vahvistaminen ja toimivaltojen selkeyttäminen.

Hetki tarkasteluun oli nyt sopiva, koska valtaoikeuksia ei ole sopivaa muuttaa kesken istuvan presidentin kauden. Koska vuonna 2012 valitaan joka tapauksessa uusi presidentti, oli sopiva nivelkohta tarkistuksille nyt. Seuraava sopiva mahdollisuus perustuslain toimivuuden tarkasteluun on ehkä vasta vuonna 2024.

Ei ole vaatinut kummoistakaan politiikan seuraamista huomatakseen, että perustuslain tulkinnasta ja soveltamisesta on ollut koko vuosikymmenen ajan erilaisia näkemyksiä. Tuona aikana presidentin kanssa yhteistyötä on ehtinyt tekemään kolme eri hallituspohjaa. Ongelmia ovat tuottaneet risteävät tulkinnat edustautumisesta EU-yhteyksissä sekä parlamentaarisen vastuun puute osassa ulko- ja EU-politiikkaa.

Valtiomme tärkeimmistä säädöksistä ei voi olla pysyvää tulkintaerimielisyyttä. Se syö luottamusta politiikan jatkuvuuteen yli vaalien ja eri toimijoiden. Tämä jatkuvuuden tuoma sosiaalinen pääoma on toimivan demokraattisen yhteiskunnan yksi mittari. Siksi toimivan demokratian ehto on perustuslain ja sen tulkintojen yksiselitteisyys tärkeimpien säädösten kohdalla.

Kokoomuksen johdonmukainen linja valtiosääntöuudistuksissa on ollut jo lähes puoli vuosisataa eurooppalaisen parlamentarismin korostaminen. Se linja ei ole muuttunut - eikä muutu - päivänpolitiikan pelitilanteen mukaan. Linja ei myöskään ole muuttunut eikä muutu riippuen siitä, kuka tai minkä puolueen edustaja on presidenttinä tai sellaiseksi mahdollisesti pyrkimässä. Kokoomuksen mielestä perustuslaki on aivan liian tärkeä asia alistettavaksi puolue- tai henkilöpolitikoinnille.

Kokoomus kannattaa eurooppalaisen parlamentarismin vahvistamista, koska se on kansanvaltaa parhaimmillaan. Eduskunta edustaa kansaa. Hallituksen sekä pääministerin on koko ajan nautittava eduskunnan enemmistön luottamusta toimiinsa. Pääministeri ei voi siten toimia omavaltaisesti. Linjauksista on sovittava hallituksessa yhteisesti monen puolueen kesken. Lisäksi eduskunnan luottamus toimeenpanovallalle toimii erinomaisena kansan luottamuksen mittarina vaalien välillä. Se voi myös häipyä hetkessä, kuten nykyisenkin perustuslain aikana on nähty.

Esimerkkejä toimivan parlamentarismin vastakohdasta voi hakea presidentti Urho Kekkosen kaudelta. Silloin koko ulkopolitiikka ja käytännössä sisäpolitiikkakin oli yhden ihmisen vallassa, riippumatta käytyjen vaalien tuloksista. Mikään vaalivoitto ei riittänyt esimerkiksi avaamaan ovia hallitukseen, jos se ei presidentille sopinut. Ja presidentti taas valittiin jatkamaan valitsijamiesten välityksellä, puolueiden ohjauksessa, välillä jopa poikkeuslailla. Siitä oli kansanvalta kaukana.

Kokoomuksella avoin toimintatyyli

Kokoomus on jo vuosia toiminut vähän toisin, kuin mihin suomalaisessa politiikassa on totuttu. Tärkeimmät ohjenuoramme ovat avoimuus ja rehellisyys. Kuuntelemme kansalaisia ja vastineeksi kerromme avoimesti mitä mieltä olemme ja millä perusteilla. Suomalaiset ovat saaneet liian kauan tottua siihen, että puolueet mutisevat ympäripyöreyksiä ja haluavat päättää asioista suljetuissa kabineteissa. Me haluamme kansalaiset keskustelemaan ja arvioimaan asioita. Tämä tyylien ero näkyy myös presidentin valtaoikeuksien tarkastelussa.

Kokoomus kertoi jo puoluekokouksensa linjauksella kesällä 2008 perustellun ja selkeän näkemyksensä asiaan. Kansalaiset ja muut puolueet pystyivät siltä pohjalta arvioimaan omia näkemyksiään. Kokoomuksen kanta ja identiteetti asiassa on ollut koko ajan selvä.

Myös toimintatyylimme on ollut johdonmukainen. Perustuslaki on mielestämme niin tärkeä asia yhteiskunnassamme, että sen uudistaminen ei saa olla puoluepoliittisen taktisen kinastelun tai hallitus-oppositiopolitiikan välineenä. Siksi olemme halunneet hakea eduskuntapuolueiden laajan enemmistön, mukaan lukien kolmen suuren puolueen, yhteisymmärrystä asiassa. Tätä yhteisymmärrystä on haettu Taxellin komiteassa.

Toimintatapamme on myös se, että yhdessä sovittuun linjaan sitoudutaan. Jos edellytyksiä haluamiimme uudistuksiin laajalla parlamentaarisella pohjalla ei ole, niin hyväksymme asian. Itsearvoinen voittajien ja häviäjien etsiminen ratkaisuista on lähinnä surullista. Olemme puolueina altistaneet itsemme prosessiin, jossa jokaisella on veto-oikeus uudistuksiin. Silloin edetään hitaimman tahdissa. Tällainen prosessi on kuitenkin perustuslakia tarkasteltaessa tarpeeksi arvokas sekä osoittaa kaukonäköistä viisautta. Näin tulemme myös Taxellin työryhmän lopputulokseen suhtautumaan.

En lähde arvuuttelemaan muiden puolueiden motiiveja heidän kantoihinsa. Sen voin kuitenkin vakuuttaa, että Kokoomus on tulevaisuudessakin perustuslakia tarkasteltaessa samalla linjalla. Siihen ei vaikuta puolueemme oppositio- tai hallitusasema, päivänpoliittinen pelitilanne eikä kulloisenkin tai mahdollisesti seuraavan presidentin puoluekanta tai henkilö.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.