Pisa-menestyjä pinteessä

Suomalainen peruskoulu on koko maailman mitassa melkoinen menestystarina. Sitä on viime vuosina tultu ihmettelemään ja ihastelemaan idästä, lännestä ja etelästä. Niin mukavalta kuin tämä ansaittu huomio tuntuukin, on aika kohdata koulujemme todellisuus silmästä silmään.

Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan perusopetuksen oppimistuloksissa koulujen väliset erot ovat kasvaneet. Tämä näkyy niin matematiikassa kuin äidinkielessäkin. Koulujen välisen kuilun kasvaminen uhkaa koulutuksellista tasa-arvoa ja johtaa eriarvoistumiseen.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän tavoitteena on sosiaalinen liikkuvuus. Aiemmin koulutuksellinen eriarvoisuus siirtyi sukupolvelta toiselle, mutta määrätietoisella politiikalla tämä jämähtänyt rakenne murrettiin. Kärrypolkujenkin varrelta saattoi aueta tohtorin opintie. Koulujärjestelmämme kuningaspultti on ollut ja on edelleen kaikille yhteinen ja yhtäläinen peruskoulu.

Eriarvoisuuden keskeinen tausta löytyy ihmisen koulutustasosta; mitä parempi koulutus, sitä parempi tulotaso, aktiivisempi osallistuminen yhteiskuntaan ja vahvempi sosiaalinen pääoma. Yhtenäinen perusopetus on syntynyt vastaamaan tämän lainalaisuuden asettamaan haasteeseen. Siksi kaikille täytyy tarjota yhteiset ja yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään ja saada valmiudet jatko-opintojen suorittamiseen ja koko elämän taipaleelle.

Koulutustausta vaikuttaa laajasti ihmisen elämään. Koulutukseen, tulotasoon ja ammattiin liittyvät terveyserot ovat eurooppalaisittain suuria. Naiset elävät lähes seitsemän vuotta pitempään kuin miehet. Itä- ja Pohjois-Suomen kansalaisten terveys on huonompi kuin länsi- ja eteläsuomalaisten. Väestöryhmittäiset terveyserot eivät ole supistuneet, vaikka näiden erojen pienentäminen on ollut yksi Suomen terveyspolitiikan tärkeimmistä tavoitteista.

Vaarana Suomessa on, että hieno menestys Pisa-tutkimuksissa sokaisee koulutuspoliittiset päättäjät pinnan alla kyteviltä ongelmilta. Uhkana ei suinkaan ole se, että peruskoulu tasapäistäisi oppilaita. Keskeinen ongelma on se, että peruskoulun suorittaneiden nuorten oppimiserot uhkaavat kasvaa. Tämä kuilu on levenemässä niin saman kunnan koulujen välillä kuin maamme eri alueiden välillä. Eriarvoistuminen etenee vähitellen, ja siksi siihen täytyy osata puuttua tarpeeksi ajoissa.

Koulushoppailu, jossa lapsille valitaan paras mahdollinen opinahjo lähimmän sijaan, pahentaa asiaa. Vanhemmat haluavat tietenkin lapsilleen laadukkainta opetusta, eikä heitä voi siitä syyllistää. Kuitenkin yksilöllisyyden, valinnaisuuden ja kilpailun korostaminen johtaa helposti koulutuksen markkinoihin.

Meidän päättäjien on havahduttava ajoissa, ettemme anna tilanteen luisua käsistämme. Voimme vielä kamppailla koulujen eriytymistä ja eriarvoistumista vastaan. Vanhempien on voitava luottaa siihen, että lähin koulu antaa aivan yhtä laadukasta opetusta kuin mikä tahansa muu.

Koulujen ja alueiden eriytyminen koskee myös opettajia. Työterveyslaitoksen tutkimus paljastaa, että matalan tulotason ja korkean työttömyyden alueilla vain joka neljäs opettaja on ollut työsuhteessaan yli viisi vuotta, kun vauraalla alueella yli puolet opettajista on viihtynyt koulussaan näin kauan. Matalan tulotason alueiden kouluissa myös opettajien sairauslomat ovat pitkiä sekä alkoholinkäyttö ja mielenterveysongelmat yleisempiä kuin vaurailla alueilla.

Koulutuksen epätasa-arvoistumista vastaan on taisteltava määrätietoisesti. Koulujen väliset erot oppimistuloksissa on pidettävä pieninä. Kaupunginosalla, kunnalla tai maakunnalla ei saa olla merkitystä siihen, minkä tasoista opetusta saa. Peruskoulu rakentaa pohjan jokaisen lapsen ja nuoren elämälle. Kun perusta on valettu huonosti, talon rakentaminen vaikeutuu huomattavasti.

Keskustalle tasa-arvoinen peruskoulu on avainkysymys. Tasa-arvo ei kuitenkaan toteudu ilman johdonmukaista politiikkaa ja tekoja. Koulujen eriarvoistumiseen täytyy puuttua voimallisesti. Ratkaisu löytyy voimavarojen kohdentamisesta kaikille tasavertaisesti, mutta erityisesti niihin kouluihin, joilla on ongelmia. Nyt tarvitaan rohkeutta peruskoulun rahoittamiseen ja kehittämiseen.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.