Presidentti-instituutio kannattaa säilyttää

Käynnissä oleva presidentinvaalikierros osoittaa - jälleen kerran - että presidentti-instituutiosta ei kannata luopua.

Parlamentarismin korostaminen on ollut kauan suomalaisen politiikan ykkösoppi. Sitä on huojuttanut ainoastaan se, että Suomen eduskunnan päätöksentekovaltaa on tietoisesti tai tiedostamatta jo pitkään annettu Euroopan Unionin eri toimielimille. Presidentinvaaleja puoltaa kuitenkin se, että ihmiset jaksavat jälleen kerran kiinnostua politiikan asioista.

Eduskuntavaaleissa on perinteisesti vierastettu henkilökulttia ja puolueet ovat äänten kerääjiä asettamiensa ehdokkaiden kautta. Miksi meillä ei siis olisi varaa siihen, että kansaa kiinnostava Suomen Tasavallan Presidentti valitaan joka kuudes vuosi?

Ehdokkaan odotetaan ottavan kantaa kaikkeen

Vaalikampanjoinnissa tuntuu silti monilta ehdokkailta ja myös kansalta menevän puurot ja vellit sekaisin. Eikä ihme: media kysyy ehdokkailta mitä tahansa ja ehdokkaat eivät uskalla olla kommentoimatta kaikkea mitä kysytään. Jos eivät kommentoi, syntyy mediameteli.

Muutoinkin nopeasti muuttuvassa maailmassa on vaikea hahmottaa, mikä kuuluu eduskunnalle, EU:lle tai presidentille. Yhtä vaikeaa on löytää vastaus siihen, mistä kulloinenkin hyvä tai huono talouskehitys, työttömyys, rakennemuutokset tai kilpailukyky riippuvat. Kaikki tuntuu nyt kuitenkin kuuluvan presidentin tontille.

Ulkopolitiikka pysynyt ykkösenä

1950-lukulaisena olen ehtinyt seurata politiikkaa ja ulkopolitiikkaa pitkän siivun. Syntyessäni 1954 Suomi oli kaikin tavoin erilainen maa kuin nyt, vaikken sitä väitäkään muistavani. Sodasta oli kulunut vasta lyhyt rupeama ja Suomi ei todellakaan ollut Euroopan tai maailman rikkaimpien maiden joukossa.

Silti samat asiat kuin tänäkin päivänä olivat presidentti Paasikiven ja tuolloisen maan hallituksen agendalla. Talous oli saatava kasvuun, ihmisille töitä ja suhteet muihin maihin, erityisesti naapureihin piti pitää kunnossa.

Tasavallan presidentin tehtäviä on matkan varrella karsittu, mutta koko maan kannalta tärkein asia eli ulkopolitiikka on pysynyt tasavallan presidentin työsaralla. Paasikiven aikana rakennettiin ulkopolitiikan perustaa. Tuolloin Suomelle oli tärkeä hoitaa omalla tavallaan hyviä suhteita Neuvostoliittoon. Hyvät suhteet itänaapuriin olivat kuitenkin koko ajan kiinni hyvistä suhteista pohjoismaihin ja myös läntisiin tärkeisiin valtioihin.

Presidentti Urho Kekkosen aikana linja jatkui: ulkopolitiikka oli ykkösasia ja siihen liittyi entistä enemmän talous, eli kaupankäynti erityisesti Neuvostoliiton kanssa.

Myös myöhempien presidenttien, Mauno Koiviston, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen kausilla Suomi on pyrkinyt omien mahdollisuuksiensa puitteissa olemaan aktiivinen ulkopolitiikassa ja muutoinkin kansainvälisesti.

Merkittävin askel Suomen osalta Euroopassa otettiin, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Tuolloin Suomen rooli vahvistui merkittävällä tavalla. Suomi sai unionissa uusia ystäviä ja mahdollisuuksia käyttää vaikutusvaltaansa. Lähinaapureiden kanssa suhteet ovat edelleen yhtä tärkeitä, mutta Suomi asetti itsensä uudella tavalla maailman kartalle.

Suomen maine hyvä

Tasavallan presidentin rooli edelleen tärkeä demokratian kannalta ja kansalaiset arvostavat sitä. Virallisista tehtävistä tärkein on edelleen ulkopolitiikan johtaminen yhdessä valtioneuvoston kanssa. Muuttuvassa maailmassa tässäkin riittää haasteita. Suomen on kyettävä pitämään samanaikaisesti kiinni kansallisista eduista ja olemaan kansainvälinen. Suomen kansainvälinen maine on hyvä ja sitä pitää vaalia.

Maailma on toki muuttunut myös siten, että enää ei kauppaa tehdä samalla tavalla valtionpäämiesten välillä kuin ennen. Markkinavetoisessa maailmassa yritysten oma rooli on korostunut, mutta edelleen Suomen presidentin aktiivista roolia myös kauppasuhteiden ja yritysten investointien osalta tarvitaan.

Kansalaiset haluavat selvästi antaa tasavallan presidentille lisää valtaa myös arvojohtajana ja keskustelun nostattajana.

Mutta vaikka presidentinvaaleissa kaikki asiat tuntuvat olevan tärkeitä, niin ulkopoliittinen rooli on ykkösasia.

Kaikki vaan uurnille siitä!

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.