Presidenttiä ei jätetä

Suomessa keskustelu presidentin valtaoikeuksista ja tasavallan presidentin asemasta arkipäivän poliittisissa ratkaisuissa velloo julkisuudessa aika ajoin. Keskustelussa tunteet ja lainsäädäntö, politiikan arki ja yhteiskunnan instituutioiden asema sotkeentuvat iloisesti keskenään.

Virkistävällä tavalla presidentti-instituutioon otti kantaa eduskunnan puhemies Sauli Niinistö syntymäpäivähaastattelussaan. Hänen lähtökohtansa oli kansalaisten äänestyskäyttäytyminen ja kiinnostus politiikkaa kohtaan.

Kun Suomessa siirryttiin presidentinvaaleissa valitsijamiesvaaleista suoraan kansanäänestyksen, otettiin samalla merkittävä askel poliittista vapautumista kohti. Valtikka siirtyi kaikkitietävän puoluelaitoksen otteesta äänestäjille. Tuosta ajankohdasta alkaen presidentinvaalit ovat edustaneet Suomessa meille harvinaista kansanliikettä, välillä jopa poliittista hurmosta. Äänestysprosentit ovat presidentinvaaleissa olleet erinomaisia.

Samanaikaisesti matkan varrella Suomessa on tehty perustuslaillista uudistustyötä ja vahvistettu parlamentarismia. Arkipäivän politiikan kiusallisiksi tilanteiksi ovat muodostuneet presidentin ja hallituksen suhteet erityisesti osallistumisissa kansainvälisiin kokouksiin. Välillä on mitelty voimia myös presidentin nimitysoikeuksissa.

Globalisaation keskellä demokratian voi monella tavalla sanoa elävän kriittisiä hetkiä. Kansainvälinen bisnes pyörittää maailmaa ja kilpailussa menestyminen ei anna odottaa. Poliittinen päättäjä kuluttaa globaalilla, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla aikaa funtsimiseen, vaikka siihen ei olisi aikaa. Globalisaatio tarvitsisi välttämättä kansalaisten näkökulmasta selkeää otetta. Tämä asetelma luo kuilun politiikan ja bisneksen välille. Kuilu vaikuttaa siihen, että äänestämään ei lähdetä. Kansallisiin ongelmiin taas kuuluu se, että politiikassa ei ole kyetty luomaan selkeitä linjavaihtoehtoja. Lisäksi politiikan ja poliitikkojen viihdehakuisuus vie pohjaa uskottavuudelta.

Tasavallan presidentin valtaoikeuksien oikeasta suhteesta muihin valtioelimiin on varmasti saavutettavissa järkevä työnjako. Jos suomalaiset jaksavat innostua presidentinvaaleista ja sitä kautta politikasta - vaikka henkilöityneestäkin - se on politiikalle ja Suomelle ainoastaan hyvä asia. Politiikassa ja äänestämisessä on lupa voida joskus pitää hauskaakin.

Ei siis luovuta presidentti-instituutiosta. Kyllä parlamentarismi ja puolueet sen kestävät.

Mikko Mäenpää

STTK:n puheenjohtaja.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.