Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on tasa-arvouudistus

Hallituksen uudistustyö sosiaali- ja terveyspalveluissa on saatu uuteen vaiheeseen. Nyt peruslinjaukset ovat selvillä ja on kuntien vuoro pohtia niiden puitteissa parhaat mahdolliset järjestelyt. Jatkossa palveluja järjestävät kunnat ja ns. sote-alueet. Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä toisaalta perus- ja erikoistason palvelut pyritään tuomaan mahdollisimman lähelle toisiaan, jotta kukaan apua tarvitseva ei jää väliinputoajaksi.

Pääasiassa maakuntien keskuskaupungit toimivat jatkossa sote-alueiden vastuukuntina. Työssäkäyntialueiden ja järkevien toiminnallisten kokonaisuuksien mukaisesti yli 20 000 asukkaan kunta voi toimia perustason alueen vastuukuntana. Nyt on kuntien vuoro sanoa mielipiteensä näiden alueiden muodostamisesta. Kuntien ääntä siis kuunnellaan. Kuntaliiton linjaukset ovatkin olleet ilahduttavan samansuuntaisia hallituksen linjausten kanssa. Tästä on hyvä jatkaa.

Kyseessä on hyvinvointivaltion kova ydin. Ellei mitään tehdä, kansalaisille tärkeät yhteiset ja tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut rapautuvat. Jo nyt kansalaisten eriarvoisuus näkyy suurina eroina terveydessä, toimintakyvyssä ja eliniässä. Esimerkiksi THL:n sairastavuusindeksi, joka huomioi eri sairauksien merkityksen niiden aiheuttaman kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun vajeen sekä terveydenhuollon suorien kustannusten osalta, kertoo Itä- ja Pohjois-Suomen sairastavan enemmän kuin Länsi- ja Etelä-Suomen.

***

Palveluissa on nykyisellään paljon pulmia. Kuntaliiton mukaan 80 % suomalaisista asuu alueella, jossa lääkäriin pääsyä joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa. Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät myöskään aina toimi saumattomasti yhteen. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa on puutteita, jotka ennen pitkää kasvattavat korjaavien toimien hintalappua. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet rajusti.

Palvelujärjestelmään kohdistuu voimakasta painetta myös ulkoapäin. Ikärakenne muuttuu kasvattaen hoivatarvetta ja supistaen samalla työvoimaa. Ikärakenteen ja väestön määrän muutos yhdessä kasvattavat tuntuvasti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Tosiasia samalla on julkisen talouden niukkuus.

Haasteita ovat myös potilaiden liikkuvuus ja palvelumarkkinoiden laajeneminen. Erityisen huolestuttavana on pidettävä sen ilmiön yleistymistä, että yhteisistä palveluista tehdään bisnestä. Selvityksen mukaan jo kolmannes kunnista onkin palauttanut yksityistettyjä palveluja kunnan hoidettaviksi, kun kustannukset ja laatu eivät ole vastanneet odotuksia.

***

Miksi sitten puhutaan rakenteista? Syy on hyvin yksinkertainen: hyvin järjestetyt palvelut tarvitsevat perustakseen järkevät rakenteet. Siksi olemme pitäneet tärkeänä kuntauudistusta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteen kehittämistä. Siksi joudumme puhumaan myös hallinnosta sekä taloudellisesta ohjauksesta ja vastuusta.

Vain ripeillä uudistamistoimilla pystytään turvamaan laadukkaat ja tasa-arvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut yhdenvertaisesti – asuinpaikasta riippumatta, huolehtimaan henkilöstön saatavuudesta ja samalla hallitsemaan syvenevää kuntien taloudellista kestävyysvajetta. Tarvittavat uudistukset kulkevat käsi kädessä ja niihin liittyvät myös muun muassa kuntien rahoituksen uudistaminen sekä kunnallisen demokratian kehittäminen.

Kestävän uudistuksen toteutumisen kannalta on ollut tärkeää hakea yhteisymmärrystä uudistuksen toteutuksessa kuntien ja kuntalaisten kanssa. Siksi emme ole hyväksyneet ajatusta kuntien pakkoliitoksista ja sitä, että kuntien tai palvelualueiden rajat määrätään ylhäältä käsin. Tämä ei ehkä ole nopein tie uudistuksiin, mutta uskomme, että se on kestävin tie.

On hienoa, että elämme Suomessa entistä pidempään ja entistä terveemmin. Mutta käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että ikääntyessään ihminen tarvitsee enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tällä hetkellä yli 75-vuotiaista keskimäärin 10–13 prosenttia tarvitsee säännöllisiä koti- ja terveydenhuollon palveluja. Vuonna 2030 75-vuotiaita on arvion mukaan noin kaksinkertainen määrä nykyiseen. Joka tapauksessa palvelujen tarve siis kasvaa, vaikka ihmiset olisivatkin pidempään terveempiä.

***

Tämä on maailma, jossa elämme. Jotta ihmiset voivat luottaa saavansa sote-palvelut, niitä pitää kehittää entistä tehokkaammiksi ja vaikuttavammiksi. Siksi Suomi tarvitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvouudistuksen. Samalla tietenkin koko kuntasektorin palveluiden on myös pelattava yhteen.

Esimerkiksi asuntorakentaminen, kaavoitus, yhdyskuntasuunnittelu ja liikuntapalveluiden järjestäminen täytyy saada toimimaan yhtenä kokonaisuutena ikääntyvien kuntalaisten toimintakyvyn tueksi. Vain niin kykenemme vahvistamaan tasa-arvoa ja hyvinvointia kaikkien kohdalla.

Jutta Urpilainen, valtiovarainministeri ja SDP:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.