Suomi ei ole turvassa

Maailmantalouden kriisi kolkuttelee jo Suomenkin ovia. Ilmoituksia yt-menettelyistä ja irtisanomisista tippuu päivittäin ja esimerkiksi Rakennusteollisuus maalaa lähiaikojen näkymät synkin visioin.

Johtuneeko sunnuntain kunnallisvaaleista, mutta hieman ihmettelen pää- ja valtiovarainministerin jatkuvia vakuutteluja siitä, että Suomi on turvassa. Aivan vaalien alla ei taideta haluta vaarantaa omaa ja puolueen vaalimenestystä.

Vaalitaktisista syistä ministerit varmaankin torjuivat myös SDP:n puheenjohtajan avauksen yhteiskuntasopimuksesta hallituksen, opposition ja työmarkkinajärjestöjen välille. Tyrmäysperustelut kuuluivat, että keskustelua käydään jo.

Sunnuntain jälkeen arvioin, että äänet kellossa muuttuvat. Tai toivottavasti muuttuvat, jotta Suomi selviäisi kuivin jaloin talouskriisistä. Pieni avoin talous kuten Suomi ei voi olla pelkkä sivustaseuraaja, kun maailmalla myrskyää.

Takanamme on 14 kasvun vuotta. Olemme maksaneet valtionvelkaa, ostovoima on kehittynyt kaikilla palkansaajilla myönteisesti ja pankkisektorimme on kunnossa. Jälkeenpäin joku historioitsija voi ehkä arvioida menneitä vuosia Suomen historian kukkeimmiksi.

***

Miksi emme voi tuudittautua onnelliseen oloon, kun hallituskin meitä niin kehottaa tekemään? Maailmantalouden heilahtelut näkyvät aina viiveellä. Suomelle tärkeät vientimaat ovat vaikeuksissa ja investoinnit hiipuvat. Tällöin kasvu hidastuu ja työllisyys heikkenee. Kun tähän saakka Suomessa on pelätty työvoimapulaa, nyt uhka voikin olla kasvava työttömyys. Ikääntyvälle Suomelle tämä olisi synkkä viesti.

Vaikka julkinen taloutemme on hyvässä kunnossa, yleinen talouskriisi aiheuttaa säästöpaineita. Kun samaan aikaan palveluiden tarve on kasvussa, yhtälö on vaikea.

Palkansaajien näkökulmasta luottohanoja kiristetään. Asuminen kallistuu kun lainojen korot nousevat. Samanaikaisesti asuntojen hintojen veikataan laskevan. Kahden asunnon loukut ovat mahdollisia, vaikka miten varoitellaan.

Negatiiviset uutiset sieltä täältä voimistavat kierrettä. Ihmiset tulevat varovaisiksi ja kulutus hidastuu, vaikka oma lompakko olisikin vielä tasapainossa. Tämä puolestaan näkyy kotimarkkinoilla kysynnän hiipumisena.

***

Ongelmien syvetessä vaatimukset palkkamaltista ovat koventuneet. Kannattaa muistaa, että palkansaajat eivät todellakaan ole syypäitä talouskriisiin. Mutta ei ole kerta ensimmäinen, kun palkansaajia huudetaan apuun sammuttamaan muiden sytyttämiä tulipaloja.

Arvioin, että palkkamalttipuheet kaikuvat kuuroille korville, sillä meiltä puuttuu konkreettinen työkalu talous- ja työmarkkinapolitiikan koordinointiin. Tupoista ei saa enää edes kuiskailla, mutta muutakaan mallia ei ole. Pääministerin ja järjestöjen syyskuisessa tapaamisessa sovittiin, että keskustelua mallista jatketaan, mutta yhtä kaikki sitä ei ole.

Elinkeinoelämä puhuu koordinaation tarpeesta. Ymmärrettävää, mutta ajatus, jonka mukaan keskusjärjestöt kehottaisivat liittoja malttamaan mielensä palkkaneuvotteluissa, ei ole tästä maailmasta.

Voisi olettaa, että Elinkeinoelämän keskusliitossakin hieman pohdittaisiin, millä makrotalouden koordinaatio oikeasti saataisiin toimimaan. Toivotukset ja haaveilut eivät kuulu työmarkkinoiden sopimusmaailmaan. Onnistuakseen koordinaatio tarvitsee sitovuutta.

STTK lähtee jatkossakin siitä, että ostovoima turvataan kaikille palkansaajaryhmille. Ei voi olla niin, että joku ryhmä jäisi missään olosuhteissa kokonaan korotusten ulkopuolelle. Myös työelämää on uudistettava yhtenäisin askelin kaikilla sektoreilla. Naisten ja miesten välisiä palkkaeroja on kavennettava koordinoidusti ja samapalkkaisuusohjelmasta on pidettävä tiukasti kiinni.

Tekemistä riittää ja kiirekin alkaa tulla, sillä ensimmäiset sopimukset ovat katkolla jo ensi keväänä. Uusi sopimusmalli puuttuu eikä neuvotteluedellytyksiä parhaalla tahdollakaan voi kuvailla hyviksi. Maailmantalouden kriisi voi sekin tuoda vielä entisestäänkin huononevia uutisia Suomeen. Ei hyvältä näytä.

Mikko Mäenpää

STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.