Talouspolitiikka ei saa ajaa kansalaisten oikeuksien yli

Euroopan unionin kriisi ei ota laantuakseen. Kansanvälisen valuuttarahaston IMF:n analyyseissa maailma jaetaan kolmeen osaan. Kasvavat taloudet ovat omassa luokassaan talouskasvun suhteen. Näitä maita löytyy pääasiassa Kauko-idästä, Keski-ja Etelä-Amerikasta ja nyttemmin Afrikastakin. Toisessa luokassa on Yhdysvallat, jossa talous on - nihkeästi kylläkin - kääntymässä parempaan suuntaan. Kolmannessa luokassa ovat Eurooppa ja Japani.

Kolmannessa luokassa on eniten kasvun ongelmia.

EU:ssa on valtava määrä hyviä yrityksiä ja koulutettua työvoimaa, mutta puuttuu näkymä tulevaisuudesta. EU on keskittynyt viime aikoina kriisin hoitoon. Onnistukseen EU toki tarvitsee vahvaa talouspolitiikan koordinaatiota, ja ylivelkaantuneiden kansallisvaltioiden talouden sopeutus on ollut välttämätöntä. Jos talouden pelisääntöjä ei noudateta ja rahoitusmarkkinoille ei aseteta rajoja, politiikan ratkaisuilta viedään pohja pois.

Leikkauspolitiikassa ei kuitenkaan saa liioitella. Siksi pitää keskittyä kasvun rakentamiseen, sillä ilman kasvua ei ole investointeja ja työpaikkoja. Tällainen negatiivinen kierre puolestaan johtaa sosiaalisen kriisin syvenemiseen.

EU:n pitäisi olla vahva talousalue ja kansainvälinen toimija sekä arvoyhteisö. Onnistuakseen tässä EU:n tulee olla kansalaisten unioni. Kansalaisten unioni ei voi keskittyä pelkästään sisämarkkinoihin ja talouskoordinaatioon.

Euroopan kriisissä perus- ja ihmisoikeudet sekä monet sosiaaliset oikeudet uhkaavat unohtua. Työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys uhkaavat eurooppalaisten yhteiskuntien moraalipohjaa. Talouden sopeutus on tuonut mukanaan sosiaaliturvan leikkauksia, jotka jättävät monet perheet taloudellisesti kestämättömään asemaan. Monesti leikkauspolitiikka jakaa yhteiskuntia entistä enemmän menestyjiin ja häviäjiin, sillä leikkaukset kohdistuvat heihin, joilla on muutoinkin heikko asema.

Suomalaiset palkansaajat ovat olleet alusta alkaen EU:n ja talous- ja rahaliiton tukijoita. 1990-luvulla komission politiikan ja talouspolitiikan tavoitteet olivat jotenkin sopusoinnussa työelämän kehityslinjojen kanssa. Talouspoliittiset linjaukset ja työelämän kehittäminen sekä työmarkkinaratkaisut toimivat tuolloin samaan suuntaan. Nyt työelämän ja hyvinvointipolitiikan kehittäminen on jäänyt kriisin jalkoihin.

Komission pitäisi ottaa vahva rooli työelämän uudistajana. Nyt jäsenmaat kilpailevat keskenään työvoimasta alenevin työsuhteen ehtoihin liittyvin huudoin. Toimiva talouden integraatio edellyttää yhteistä eurooppalaista työmarkkinamallia. Tämä puolestaan edellyttää työmarkkinaosapuolten mukaan ottamista yhdistettyyn talous- ja työmarkkinapolitiikan koordinaatioon.

Työajat, työsuojelu, rakennemuutosten hallinta, koulutus ja osaaminen huutavat eurooppalaisia linjaratkaisuja. Oikeudenmukainen työelämä, toimivat työmarkkinat ja palkansaajien hyvä asema luovat pohjaa eurooppalaiselle hyvinvoinnille.

Mikko Mäenpää, STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.