Paula Lehtomaki

Nettivieraat

Tarvetta tosi työväenpuolueelle

Työväen asialle on viime vuosina ilmaantunut uusia puolueita. Syytä onkin.

Kaikki myöntävät, että olennainen osa sekä lyhyen aikavälin lamaselviytymistä että pitkän aikavälin hyvinvointiyhteiskunnan pelastamista on suomalaisten työurien pidentäminen sekä opiskelu- että eläkepäästä. Sen toteuttaminen onkin sitten vaikeampi asia.

Palkkapolitiikka kuuluu selkeästi työmarkkinajärjestöille. Työurien pidentäminen on sen sijaan enemmän kiinni työelämän sisällöllisestä kehittämisestä.

Uudet ja vanhat itsensä työväenpuolueiksi julistaneet puolueet ovat olleet silmiinpistävän hiljaa siitä, miksi suomalaisilla työpaikoilla voidaan tutkimustenkin valossa huonosti. Työurien pidentämistä pohditaan parhaillaan kolmikantaisissa työryhmissä, mutta yksin niihin puolueiden ei tulisi työelämän kehittämistä ulkoistaa.

Niin kutsuttujen työväenpuolueiden näyttö työelämän kehittämisessä on ollut vähintään kompastelevaa.

Kokoomuksen palkkapoliittisista eduskuntavaaliteemoista sai alkunsa melkoinen vyyhti. Palkkahuutokauppaan puolueiden ei pidä syöksyä.

Edellisten presidentinvaalien työväen presidenttiehdokaskin joutunee pohtimaan seuraaviin koitoksiin uutta slogania. Kehottihan puhemies vastikään ottamaan löysät pois valtionhallinnosta ja leikkaamaan valtion menoja. Käytännössä hän siis laittaisi kilometritehtaalle tuhansia valtion työntekijöitä ja leikkaisi palveluita ja tulonsiirtoja niitä eniten tarvitsevilta.

Työelämän kehittymisen lähihistoria ei mairittele demareitakaan. Työelämän kehittämisen avainpaikat ovat vuosikausia olleet SDP:n hallussa. Tuloksista päätellen niiltä paikoilta on ajettu jotain muuta kuin työelämän laadun parantamista.

Suomalainen työelämä pitää nostaa politiikan asialistan kärkeen, jotta hyvinvointiyhteiskunnan kestävä tulevaisuus voidaan turvata.

Työelämän sisällöllinen kehittäminen edellyttää tuntuvia muutoksia mm. johtamistavoissa ja siinä, miten itse kullakin on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja toimintatapaan. Entistä enemmän on syytä pohtia myös jokaisen omia työyhteisötaitoja ja -asenteita: työkyky ja työssä viihtyminen ovat asioita, joihin jokainen meistä vaikuttaa keskeisesti myös itse.

Myös perheiden hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavista asioista tehdään ratkaisuja työelämän puolella. Onko työaikoihin löydettävissä joustoja oman elämäntilanteen vaatimalla tavalla? Onko siihen varaa? Osaan kysymyksistä on löydettävissä poliittisia ratkaisuja mm. kehittämällä verotusta perheitä tukevalla tavalla.

Keskustan esittämät vaihtoehdot - valinnanvapauteen perustuva yhteisverotusmalli tai verotuksen lapsivähennys - helpottaisivat myös esimerkiksi osa-aikatyön ja lastenhoidon yhdistämistä silloin, kun lapset ovat pieniä. Vastaavat edut on annettava yksinhuoltajille.

Ilmapiiri ja arvomaailma ovat poliittiselle päättäjälle vaikeampia ratkottavia. Ratkaisuja työn ja perheen välillä tehdään työelämän hyväksi myös muista kuin pakottavista syistä. Vapaa-aikaa taas arvostetaan työuran loppupäässä niin paljon, että hyväkään työyhteisö ei välttämättä houkuttele, jollei palkkapussille ole välitöntä tarvetta.

Työtä työn eteen tarvitaan paljon. Enemmän työpaikkoja, työn iloa ja sitoutumista. Vähemmän työttömyyttä, työpaikkakiusaamista ja masennusta.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.