Tarvitaanko Suomessa yrittäjiä?

EK:n johtaja Arto Ojala ei pidä yrittäjyyden tilaa ja merkitystä lainkaan synkkänä. Hän muistuttaa, että Suomessa on liian vähän yrittäjiä ja että suomalaisten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat edelleen Euroopan kielteisimmät.

Konsulttiyrittäjä Kimmo Kevätsalo, entinen metallityöväenliiton työntekijä ja sittemmin työelämän asioista tohtoriksi väitellyt tutkija, on esittänyt tavanomaisesta poikkeavia näkemyksiä yrittäjyydestä. Hän pohdiskelee Metallitekniikka-lehdessä ”Luokalle jääneistä parhaan” yrittäjän asemaa ja toimintatapaa. Yrittäjät eivät halua yritystensä kasvavan ja ovat valmiita luovuttamaan heti, kun saavat yrityksestä omansa pois. Palkkatyöyhteiskuntaan on Suomessa siirrytty suurten teollisuusyritysten ja julkisen sektorin vetämänä. Pienen, kasvuun haluttoman yrityksen strategia on tulla mahdollisimman pian isomman ostamaksi.

Artikkelissaan Helsingin Sanomissa Kevätsalo väittää kovaksi tosiasiaksi, että yrittäminen menettää merkitystään kapitalismin kehittyessä. Yrittäjien osuus työvoimasta on suuri vain köyhissä maissa, kuten vaikkapa Meksikossa, Turkissa ja Kreikassa. Sen sijaan yrittäjämäinen suhde työhön lisääntyy monista syistä. Yritysjohtajien lisäksi monet muutkin palkansaajat ovat joutuneet tai saaneet ottaa vastuun menestyksestään työelämässä, mukaan lukien omasta työllisyydestään. Palkkaus on sidottu ”yrittäjämäiseen” toimintaan työn määrän, laadun tai tuloksen muodossa.

Yrittäjyyden tila ja merkitys ei varmastikaan ole näin synkkä. Tosiasia on, että yleisesti ottaen vain menestyvät yritykset luovat työtä ja hyvinvointia. Joukkoon tarvitaan niin maailmanlaajuisia konserneja kuin pieni aloittelevia yrityksiäkin. Yrittäjämäinen palkitsemisjärjestelmä on puolestaan osa yrityksen kannustinjärjestelmää, tehokkuutta ja kilpailukykyä.

On totta, että yritykset eivät tahdo jaksaa kasvaa. Kasvuyrityksiä on yrityskannasta vai murto-osa, ehkä 0,2–3 prosenttia. Vain 3 prosenttia yrityksistä on viimeisen kolmen vuoden ajan kasvanut vähintään 10 prosenttia vuodessa. Huimasti, yli 30 prosenttia vuodessa kasvavia yrityksiä, on vain 50 kappaletta! Tässä mielessä Kevätsalon arvio herättää ajatuksia. Mutta toisaalta, kasvuyritykset tuottavat 80 prosenttia kaikista uusista työpaikoista.

Tutkimusten mukaan talouden kasvu on voimakkainta maissa, joissa yritysdynamiikka on suurta. Yritysdynamiikka tarkoittaa sitä, että yrityksiä sekä syntyy että katoaa runsaasti.

Yrittäjien määrä on Suomessa pienempi kuin useimmissa muissa maissa. Verrattaessa yrittäjien osuutta 15–65-vuotiaista OECD-maissa, Suomessa on 60 000 yrittäjää liian vähän. Lisäksi sukupolvenvaihdosta odottaa seuraavan kahdeksan vuoden aikana noin 60 000–80 000 yritystä.

Mistä sitten löytyisi yrittäjiä? Asenteet yrittäjyyteen ovat Suomessa edelleen Euroopan kielteisimmät. Lamavuosien karmeat muistot ovat vielä liian lähellä: 1990-luvun alun rajulla devalvaatiopolitiikalla tuhottiin kymmeniä tuhansia hyviä yrityksiä. Syitä voi hakea kauempaakin, 1960- ja 70-luvuilla yrittäjä oli lähes rikollinen. Ei saanut menestyä eikä tuottaa voittoa. Jos ei muuten pärjännyt, ryhdyttiin yrittäjiksi. Konkurssi on edelleenkin maailman loppu eikä uutta mahdollisuutta juuri saa. Yrittäjyyskasvatus – vaikka onkin parantunut - on yhä lapsenkengissä kaikilla koulutusasteilla. Asioita ei yksinkertaisesti osata opettaa.

Vasta nyt aletaan puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Omistajuuspolitiikka on vihdoinkin nostettu esille. Omistajuuspolitiikan perustavoite – tehdä Suomi houkuttelevaksi paikaksi yritystoiminnalle, yritysten kasvulle, tuloksen tekemiselle ja sitä seuraavalle työllisyyden kasvulle – on vihdoin päässyt myös poliittiselle agendalle. Pohditaan, tekeekö verotusjärjestelmämme Suomesta kannattavan ja kasvavan yritystoiminnan maan. Onko suomalainen yritysvarallisuus houkutteleva omistus- ja sijoituskohde myös suomalaisille eikä vain ulkomaisille, jotka liittävät yritykset isompaan konserniin?

Aloittelevat yrittäjät, kasvuyrittäjät, liiketoiminnan kypsässä vaiheessa olevat yrittäjät sekä sukupolvenvaihdosta pohtivat yrittäjät tietävät hyvin, etteivät kaikki asiat ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Sen tietävät myös poliitikot, jotka näkevät rahastuksen motivoimia yrityskauppoja, joissa siirtyy niin tietotaitoa kuin liikeideoitakin vieraisiin käsiin.

Yrittäjyyden eteen kannattaa tehdä ja pitää tehdä paljon. Suomen kansantalous tarvitsee tulevaisuudessakin vankkaa kasvua väestön vanhenemisen takia. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta ei voida turvata nollakasvulla ilman, että etuuksia leikataan. Ja sitähän ei kukaan halua, eivät edes työnantajat. Tarvitaan siis kasvua. Kasvun takuumiehenä on lisääntyvä, menestyvä yrittäjyys.

Seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa kannattaakin laatia lista asioista yrittäjyyden voimistamiseksi. Listalla on suomalaista omistajuutta, verotusta, yhteiskunnan sääntelyä, verkottumista, palveluliiketoimintaa ja yrityspalvelujärjestelmää. Kaikkia näitä ja monia muita asioita on katsottava kriittisesti, muistaen, että vain menestyvä yritystoiminta luo kasvua ja työtä.

Toivotan kaikille lukijoille riehakasta mutta turvallista Juhannusta sekä kuumaa, rentouttavaa kesää! Tulkaapa kuitenkin joukolla 19. heinäkuuta Poriin seuraamaan, kun Suomiareenalla keskustellaan yrittäjyyden tarpeellisuudesta. Keskustelemassa ovat muun muassa Kimmo Kevätsalo sekä yrittäjät Annukka Lantto, Eero Kotkasaari ja Hannu Virranniemi. Keskustelusta tulee varmasti mielenkiintoinen ja yrittäjyyteen virikkeitä antava.

Katso tarkemmin: www.suomiareena.fi.

EK:n johtaja Arto Ojala

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.