Torjuntavoitto taantumasta

Alkanut vuosi on koko maailman talouskehityksen kannalta erittäin heikko. Talousennusteet osoittavat reippaasti alaspäin useissa vientimme kannalta keskeisissä maissa ja taantuman pohjaa ei ole vielä nähty. Viennin osuus Suomen taloudesta on lähes puolet. Tilanne on siis erittäin huolestuttava. Talouskasvumme seuraa väistämättä tärkeimpien kauppakumppanien käyrää alaspäin, vaikka lähtönäkymämme olisivatkin hieman vähemmän huonot.

Olen halunnut kuvata edessä olevaa haastetta talouden talvisodaksi. Se ehkä avaa konkreettisesti millainen koitos on edessämme. Suurin yhtäläisyys on, että nytkin suuri uhka tulee meistä riippumatta ulkopuolelta. Meidän on vain keskityttävä sitä parhaan kykymme mukaan torjumaan. Kukaan ei meitä suomalaisia nytkään tule ulkopuolelta auttamaan. Siksi meidän on otettava torjuntavoitto taantumasta yhtenäisenä. Onneksi euroalueeseen kuuluminen luo meille vakautta. Tilanne on toinen monelle muulle pienelle taloudelle euroalueen ulkopuolella.

Mikään mitä me Suomessa olemme tehneet tai teemme, ei olisi pystynyt eikä pysty maailmantalouden myrskyä estämään tai lopettamaan. Sitä näkymää ja näitä tosiasioita ei millään elvytyspaketeilla muuteta miksikään. Silti jotkut haluavat luoda kuvaa, että tämä olisi jollakin tavalla oma vikamme. Olisikohan syytä siirtyä voivottelijoiden laulukuorosta yhteiseen rintamaan torjumaan taantumaa? Emme voi kotimaisin toimin kuroa kansainvälistä suhdannekuoppaa umpeen. Voimme silti oikein mitoitetuin ja ajoitetuin toimin pehmentää vaikutuksia. Tähän tarvitaan oikeanlaista elvyttävää finanssipolitiikkaa.

Suomi ajautuu maailmantalouden taantumaan suhteellisesti vahvasta asemasta. Olemme maksaneet viime ja tänä vuonna suhdannehuipulla valtion velkaa pois. Oppositio sen sijaan vaati vielä vuosi sitten, että suhdanteiden tuomien kertaluonteisten miljardien varaan olisi pitänyt luoda pysyviä menoja. Nyt niitä hiekalle rakennettuja lupauksia sitten leikattaisiin. Onneksemme toimimme vastuullisesti.

Pankkisektorimmekin on hyvässä kunnossa verrattuna pankkeihin maailmalla. 90-luvun opit ovat pysyneet muistissa ja valvontamme on hyvää. Pankkien auttamiseksi EU:n tasolla sovitut valtion takaus- ja pääomavälineet saattavat kuitenkin olla hyödyllisiä apuvälineitä terveillekin pankeillemme. Kansainvälisten luottohanojen tyrehtyminen on vaikeuttanut myös vastuullisten, työllistävien ja normaalilla riskillä toimineiden yritysten toimintaa.

Vaikka pankkimme ovat kasvattaneet huomattavasti yritysrahoitustaan, ei se ole vielä riittänyt paikkaamaan rahoituksen aukkoa. Siksi teemme hartiavoimin työtä, jotta pankeillamme on parempi mahdollisuus rahoittaa yrityksiämme. Terveitten ja vastuullisten yritysten toimintakunnosta huolehtiminen on parasta mahdollista työtä suomalaisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Tee osuutesi, osta suomalaista työtä

Taantuman torjuntataistelu käydään pääosin kotirintamalla. Hyvä taloudellinen tilanteemme on mahdollistanut mittavan elvytyspaketin. Valtion menoja kasvatetaan alkavana vuonna 4,5 prosenttia. Kuluvan vuosikymmenen keskiarvo on ollut 2,5 prosenttia. Budjetin elvyttävä vaikutus on EU:n kärkeä.

Budjetti elvyttää suomalaisten ostovoimaa lukuisin veronalennuksin. Työn verotusta alennetaan tasaisesti kaikilla tulotasoilla yhteensä 870 miljoonan euron arvosta. Myös ruoan arvonlisäveroa alennetaan loppuvuodesta viidellä prosenttiyksiköllä. Eläkeläistenkin verotusta alennetaan reilusti. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää kasvatetaan. Yhteisvaikutukseltaan valtion ensi vuoden veronkevennysten taso on peräti 1,8 miljardia euroa.

Jokainen voi osallistua torjuntatalkoisiin. Veronalennusten, palkankorotusten ja inflaation hiipumisen myötä kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyvät vuonna 2009 peräti neljä prosenttia, eli harvinaisen paljon. Myös korkojen nopea lasku helpottaa ja tuo ostovoimaa asuntovelallisten arkeen. Valtaosalla suomalaisista oma työpaikka on turvattu ja elämässä ei ole suuria riskejä. Silloin kannattaa ostaa erityisesti suomalaisia tuotteita ja palveluita. Näin voimme pitää kotimaisen talouden vauhdissa ulkoa tulevan myllerryksen ajan.

Erityisen hyvin voi kantaa kortensa kekoon ostamalla itselleen tai perheelleen palveluita kotiin. Kotitalousvähennyksen reipas laajentaminen mahdollistaa jokaiselle veronmaksajalle jopa 3000 euron vähentämisen muuten maksamistaan veroista. Kahden tulonsaajan perheessä tämä tarkoittaa jopa 6000 euron vähennysoikeutta. Kotitalousvähennystä saa tehdä 60 prosenttia kotona tehdyn työn hinnasta. Kotiin voi ostaa siivousta tai teettää remonttia. Myös omille vanhemmilleen voi ostaa kotiapua ja tehdä siitä vähennyksen.

Hyviä kohteita kotitalousvähennyksen käyttöön ovat myös korjausrakentaminen, energiaremontit tai vaikkapa uuden asetuksen mukaisen haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmän uusiminen. Kaikissa näissä saa kotona suoritetun työn osuudesta vähentää verotuksessa 60 prosenttia. Aivan uutena kohteena kotitalousvähennykselle ovat tietokone- ja digilaitteiden asennus- ja neuvontapalvelut.

Ostamalla suomalaista työtä ja palveluita lisäämme työpaikkoja palvelualoilla, kotimaisissa yrityksissä ja pidämme taloutemme vauhdissa yli vaikeimpien maailmantalouden aikojen.

Työllisyyden ylläpito tärkeintä

Se on varmaa, että viilentyvän talouden myötä työttömyys lähtee kasvuun ja työllisyys laskuun. Työpaikan menetys on valtava henkilökohtainen tragedia työttömäksi joutuneelle ja hänen perheelleen. Niille, joita tämä epäonni kohtaa, toivon jaksamista uuden työn etsimisessä ja ammattitaidon ylläpitämisessä. Työllisyys lähtee kyllä taas nousuun parin vuoden sisällä, siitä pidämme huolen.

Vaikka uutiset lomautuksista ja yt-neuvotteluista ovatkin erittäin surullista kuultavaa, niin pitää silti muistaa tosiasiat. Ensinnäkin, uutiset lomautuksista ovat yleensä parempia verrattuna irtisanomisiin. Se kertoo monesti siitä, että työpaikoilla on erinomaiseen suomalaiseen tapaan voitu yhdessä sopia, miten mennään yli vaikeammista ajoista. Työttömyyden ennustetaan nousevan ensi vuonna seitsemän ja kahdeksan prosentin välille. Muutama vuosi sitten, vuonna 2006 se oli 7,7 prosenttia ja 2004 8,8 prosenttia, joten ei maa siihen vielä kaadu. Nyt on kuitenkin kyse suhdanneluonteisesta työttömyydestä, vaikkakin erittäin ikävästä sellaisesta. Kun sitten parin vuoden päästä olemme jo kasvu-uralla, niin työvoimapula on taas suurempi huolenaihe. Jo ensi vuonna Suomessa poistuu ensimmäisenä Euroopan maana työmarkkinoilta enemmän väkeä eläkkeelle, kuin uusia tulee tilalle.

Silti meidän on tehtävä kaikki mahdolliset järkevät toimet työllisyyden pitämiseksi hyvänä. Jokainen meistä voi kansalaisena tehdä oman osuutensa ostamalla suomalaista työtä. Valtiovalta huolehtii ostovoiman kasvusta ja lisää mittavasti menojaan työllistäviin investointeihin budjetissaan. Lisäksi jo neljän viikon päästä toteutamme uusia elvytystoimia. Tarkoitus on saada käytetyille toimenpiteille mahdollisimman hyvä panos-tuotossuhde. Eli jokaisella nyt otetulla velkaeurolla on saatava mahdollisimman monta työpaikkaa ensi vuodeksi.

Keskustelu elvytyksestä on mennyt osin asiattomaksi miljardihuutokaupaksi. Nyt kaikki mahdolliset pysyvät ja väliaikaiset rahan menot esitetään elvytyksenä. Toimiva elvytys on väliaikaisia kohdennettuja toimia, tai aiemmin sovittujen suurten pysyvien uudistusten ajoittamista oikeaan ajankohtaan. Niiden vaikutuksen työllisyyden ja kasvun vauhdittamiseksi lyhyellä aikavälillä täytyy olla riittävän suuret.

SDP on esittänyt, että sen tarjoamalla miljardipaketilla luodaan 30 000 työpaikkaa. Varmaankin voitaisiin luoda. Miljardi euroa nimittäin tekee 33 000 euroa vuodessa jokaista laskettua 30 000 uutta työllistä kohden. Sillä jo vaikka palkkaa tuollaisen määrän ihmisiä valtiolle. Ei kuulosta kovin hyvältä panos-tuotossuhteelta.

Rakentamisesta on haettu ihmelääkettä taantuman taltuttamiseksi. Matalasuhdanteessa ja laskukaudella tuleekin julkista rakentamista lisätä. Uusien väylähankkeiden suhteen pitää ottaa huomioon, että siellä käynnistyy jo tehdyillä päätöksillä ensi vuonna niin paljon hankkeita, että maanrakennuskapasiteetti on jo nyt täydessä käytössä. Talonrakennuspuolella vuokra-asuntojen tuotantoa tuetaan mittavasti. Valtion ei kuitenkaan pidä edesauttaa viime vuosien ylisuurten urakkahintojen pitämistä korkeasuhdanteen tasalla. Julkista rakentamista lisätään sitä mukaa kun hinnat laskevat. Korjausrakentamisessa onkin sitten paljon tehtävää. Valtio kantaa siitä varmasti lisääntyvää vastuuta. Mutta erityisesti kuntien kiinteistöissä, homekouluissa ja sairaaloissa pitäisi urakoida tulevana vuonna erityisen paljon.

Nyt tarvitaan malttia ja yhteen hiileen puhaltamista

Ensi vuodesta, mahdollisesti seuraavastakin, tulee vaikea. Nyt tarvitaan malttia tehdä oikeita päätöksiä. Hätäilijöitä riittää. Alkaneen vuoden budjetti on yksi Euroopan elvyttävimmistä. Jo neljän viikon päästä hallitus tekee uusia päätöksiä. Tilannetta seurataan jatkuvasti huolella. Nyt tarvitaan miljardihuutokaupan sijaan analyyttisia ehdotuksia. Opposition ja työmarkkinajärjestöjen hyviä ehdotuksia hallitus kuulee mielellään.

Puhalletaan siis yhteen hiileen, tehdään jokainen mitä voimme suomalaisen työn puolesta. Huolehditaan myös läheisistämme ja toinen toisistamme. Huolehditaan että kaverikin pärjää, jos tulee vastoinkäymisiä.

Kun suuri vaara uhkaa meitä ulkopuolelta, on vääristelyn ja näppärän poliittisten irtopisteiden keräilyn sijaan syytä olla yhteisessä rintamassa torjumassa vaaroja. Kyllä me tästä selviämme. Oikein yhdessä toimimalla otamme torjuntavoiton maailmantalouden taantumasta ja selviämme siitä Euroopan parhaiden joukossa. Kun uusi kasvu alkaa, olemme parhaassa iskussa.

Jyrki Katainen

valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.