Tupopöydästä pyöreään pöytään

Suomalaisen työmarkkinamallin on oltava järkevä ja toimiva. Järkevä malli sisältää elinkeinoelämän, palkansaajien ja koko Suomen menestystä tukevia ratkaisuja. Idealismi, saati haaveilu, ei riitä - ratkaisun pitää olla kokonaisuutena toteuttamiskelpoinen myös tosielämässä.

EU:n talous- ja rahaliitto on vähentänyt talouden liikkumavaraa kansallisella tasolla. Poliittisen päättäjän etujen mukaista olisi mielestäni koordinoida talouspolitiikkaa yhdessä työmarkkinaratkaisujen kanssa. On tärkeää, että kykenemme edistämään kilpailukykyä, välttämään inflaatiota ja parantamaan sen kautta palkansaajien ostovoimaa. Veroratkaisujen vaikuttavuutta on helpompi arvioida, jos verot voidaan sovittaa yhteen palkankorotuslinjan kanssa. Näitä tekijöitä ei voi kukaan "uudessakaan maailmassa" unohtaa… ja vaikka unohtaisikin niin ne toimivat silti toisiinsa vaikuttaen.

Jos palkkaneuvotteluissa tärkeintä on, mitä käteen jää, palkansaajan pahin vihollinen on inflaatio. Globalisaatiossa palkansaaja toivoo erityisesti talouden mahdollisimman vakaata kehitystä ja rakennemuutoksen ennakoimista - oman työnsä ja arkielämänsä vakautta, ennustettavuutta ja turvaa.

Yrittäjän ja elinkeinoelämän kannalta kelpo työmarkkinamalli on sellainen, jossa työvoimakustannukset - siis palkat - mitoitetaan oikein. Oikealla tiellä ollaan, jos työmarkkinaratkaisut tukevat kilpailukykyä ja kasvua. Työrauhakin on tärkeää. Alati muuttuvassa maailmassa ja kilpailun kiristyessä tarve ratkaista asioita nopeasti ja joustavasti korostuu. Globalisaatiossa keskitetty palkoista sopiminen ei enää riitä. Menestymiseen tarvitaan myös jotakin aivan uutta.

Keskitetyt tuporatkaisut ovat olleet Suomen viisaan talouspolitiikan kulmakivi jo 40 vuotta. Globalisaation heilutellessa Suomea kyky hallita taloutta voi olla kovaa valuuttaa myös tulevaisuudessa. Suomessa on tahoja, jotka joko pragmaattisista tai puhtaasti ideologisista syistä haluaisivat hylätä koko tulopolitiikan. Kysyn, onko Suomella ja suomalaisilla siihen varaa?

Suomessa valta työmarkkina-asioissa on palkansaajapuolella ammattiliitoilla. Menestyksellisestä liittokierroksesta huolimatta peruskäsitys ammattiliitoissa on tällä hetkellä se, että sopimusmalleja on jatkossakin kaksi: liittokierros tai tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Liitot ovat valmiita sopimaan paikallisen sopimisen lisäämisestä, kunhan yhteinen käsikirjoitus löytyy. Toisaalta: mahdollisuutta tupoihin ei haluta kokonaan menettää.

Sopimusmuodosta riippumatta ainakin STTK:laisissa liitoissa mielletään tärkeimpänä sopimusten kokonaisuus ja niiden vaikuttavuus - ja vaikutukset - palkansaajille.

Oma arvioni on, että yrityskohtaisiin itsenäisiin sopimuksiin siirtyminen Suomessa - ainakaan kertaheitolla - ei ole realismia. Jos sitä tulevaisuudessa tavoitellaan, on syytä kiinnittää korostetusti huomiota paikallisen sopimisen kehittämiseen. Tuottavuuden yhdistäminen työyhteisön kehittämiseen on Suomen menestyksen kannalta ykkösasia. Kuitenkin viestit STTK:laisilta työpaikoilta ovat olleet etupäässä sen suuntaisia, että paikallinen sopiminen ei läheskään aina toimi. Paikallinen sopiminen on yhtä suuri haaste palkansaajille kuin työnantajallekin. Sen tuloksellinen onnistuminen edellyttää molemmilta osapuolilta plusmerkkistä tahtoa.

Eipäs-juupas-tupo -väittelyn sijasta nyt olisikin tärkeintä löytää keskusteluyhteys siitä, miten konsensus työmarkkinoilla voidaan säilyttää uudessa maailmassa. Yritysten kannalta globalisaation haasteet liittyvät entistä enemmän osaavaan työvoimaan, joustaviin sopimismalleihin ja henkilöstön palkitsemiseen. Palkansaajien kannalta osaamisen kehittäminen ja turvallisuus muodostavat uuden haasteen. Suomen kannalta kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittäminen edellyttää uusia innovaatiostrategioita ja nykyistä vielä suurempaa panostusta koulutukseen.

Globalisaatiossa näiden tavoitteiden samanaikainen saavuttaminen on vaikeampaa. Se ei kuitenkaan voi eikä saa tarkoittaa sitä, että suomalaisten kyky puhaltaa yhteen hiileen hiipuu.

Tupoa ei pitäisi vierastaa vain neljän kirjaimen takia. Tulokset ratkaiskoot. Liittokierros oli toimihenkilöiden, naisten ja julkisen sektorin kierros. Hyvä näin. Mutta Suomella tuskin on varaa tulevaisuudessa tällaisiin sopimuskorotuksiin, jollei tuottavuudessa tapahdu ihmettä - ja sitä lienee turha odottaa. Kaikkien kannalta ostovoimaan perustuva malli on parempi kuin nimellispalkkoihin tuijottaminen. Työvoimapulassa palkkakilpailu voi muodostua hallitsemattomaksi.

Tämän hetken talousluvutkaan eivät anna aihetta optimismiin. Verojen kiristyminen ja inflaation karkaaminen uhkaavat viedä palkankotusten hyödyn. Yhdysvaltojen taloudellinen tilanne ja sen odotettu heijastuminen Eurooppaan ja Suomeen ei näytä hyvältä. Tarvitaan keskustelua, ei julistamista!

Työnantajien peräänkuuluttama tuottavuus ei ollut liittokierroksella palkankorotusten määräävänä tekijänä. Rakenteellisia uudistuksia tehtiin jonkin verran, toimihenkilöiden osalta eniten pankkialalla. Mikä estäisi rakenteellisten uudistusten tekemisen vaikka olisi tupokierros? Julkinen sektori esimerkiksi on uusinut kaikki palkkausjärjestelmänsä tupojen aikana.

Arvioni on, että tupojen kertakaikkinen hylkääminen olisi epäviisasta Suomelle, elinkeinoelämälle ja palkansaajille. Kehitystä kuitenkin tarvitaan muuttuvassa maailmassa.

Esitänkin, että työmarkkinajärjestöt ryhtyvät aktiivisesti etsimään yhdessä keinoja Suomen menestyksen takaamiseksi ja turvaamiseksi globalisaatiossa. Pelkästään työmarkkinakysymyksiin perustuva sopiminen ei enää riitä. Tarvitaan yhteistä näkemystä koulutusjärjestelmän kehittämisestä, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, ympäristö- ja energia-asioista. Yhteinen käsitys toimintaympäristön muutospaineista ei sekään olisi huono aihe.

Kootaan hyvän - monialaisen ja avarakatseisen - henkilön johtamana uusi Round Table - pyöreä pöytä hakemaan uutta vauhtia järkevään ja ehdottoman tarpeelliseen yhteistyöhön. Sen ei tarvitse missään tapauksessa olla sopimuspöytä. Työmarkkinoiden sopimista voidaan varmasti kehittää omana hankkeenaan, omien hyvään yhteistyöhön perustuvien työryhmien avulla.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.