Arto Ojala

Nettivieraat

Tuulivoimaa - kannattaako se?

Tuulivoimainto on nyt päällä Suomessa, voimakkaasti myös Lapissa.

Kiinnostus tuulivoimaan perustuu uusiutuvan energian tuotantoa koskeviin EU:n energiapäätöksiin. Koko EU:n alueella on uusiutuvan energian osuus nostettava vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 20 prosenttiin energiantuotannosta. EU:n ns. taakanjakosopimuksessa sovittiin, että Suomessa uusiutuvan energian osuuden pitää nousta 38 prosenttiin. Tämä taas perustui siihen, että EU:n energiapäätöstä tehtäessä muutama vuosi sitten, tuotettiin Suomessa uusiutuvaa energiaa jo parikymmentä prosenttia kokonaistarpeesta.

Tähän EU-päätökseen perustuen edellinen hallitus päätti uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta. Laki tuotantotuesta mahdollistaa tuulivoiman syöttötariffeihin eli takuuhintaan perustuvan tukijärjestelmän.

Muutamia tosiasioita kannattaa kuitenkin pitää mielessä ennen kuin tuulivoimapuistojen perustamispäätöksiä tehdään.

Kyse on toki vakavasta asiasta - tarpeesta torjua ilmaston muutosta. Tuulivoima on puhdasta uusiutuvaa energiaa, se on selvä.

Tuulivoiman syöttötariffi takaa tuulivoiman tuottajalle varmuuden saada tuottamastaan sähköstä 12 vuoden ajan tukea 83,5 euroa megawattitunnilta. Nopea investoija saa lisäksi kolmen vuoden ajan, korkeintaan vuoden 2015 loppuun asti lisäbonuksen, jolloin takuuhinta nousee noin 105,3 euroon megawattitunnilta. Tuki on merkittävä, kun sähkön hinta tällä hetkellä lienee siinä 45 euron tienoilla megawattitunnilta. Tavoite on, että Suomessa olisi vuoteen 2020 mennessä tuulivoimakapasiteettia jopa 2500 megawatin verran. Tätä suurempaa määrää ei enää tueta takuuhintajärjestelmällä.

Veronmaksajille kallista

Operaattoreilla on siis kiire, jos mielii saada lisäbonuksen mukaisen hinnan tuottamalleen tuulivoimalle.

Tuulivoima on veronmaksajille kallista energiaa. Tuulienergian hintaa voi verrata ydinvoiman hintaan, joka myös on kallista energiaa, mutta ei meille veronmaksajille. Tuulivoimala tuottaa sähköä keskimäärin alle 30 prosentin teholla teoreettisesta maksimista. Tuulivoimalaitoksen arvioidaan pyörivän keskimäärin 2500 tuntia vuodessa, kun tunteja vuodessa on kaikkiaan 8760. Ydinvoimalaitos tuottaa energiaa keskimäärin 8200 tuntina vuodessa. Olkiluodon uusi ydinvoimala maksaa noin 5 miljardia euroa ja se tuottaa energiaa vuodessa runsaat 12 terawattituntia. Käyttöaika lienee 60 vuotta. Saman sähköenergiamäärän tuottamiseen tarvittaisiin noin 1650 nykyaikaista 3 megawatin tuulivoimalla, joiden käyttöikä lienee 30 vuotta. Ne maksaisivat nykyhinnalla noin 7.5 miljardia euroa. Tästä voidaan tehdä johtopäätös, että tuulivoimalla tuotettu sähkö on ainakin 1.5 kertaa kalliimpaa kuin ydinsähkö. Jos otetaan ydinvoimalan ja tuulivoimalan käyttöikä huomioon, hintaero muuttuu kolminkertaiseksi.

Tuulivoimaan investoiva yritys hyötyy myös päästökauppajärjestelmän kautta. Tuulivoima tarvitsee runsaasti säätöenergiaa, jota voitaneen tuottaa vain hiilivoimaloissa. Tuulivoimatuottaja hyötyy myös myymällä päästökauppaoikeuksia hiilivoiman tuottajalle.

Tuulivoimala tarvitsee suotuisat tuuliolosuhteet. Vuoden 2009 tuuliatlas kertoo, että tuuliolosuhteet ovat ylivoimaiset rannikkoalueilla. Sisämaassa on yksittäisiä poikkeuksia vain korkeiden tuntureiden yläpuolella.

Onko tuulivoima sitten hyödyllistä kunnille ja sen asukkaille? Tuulivoiman rakentaminen on erikoistyötä, joka tuskin tuo työpaikkoja paikallisille yrityksille kuin poikkeustapauksissa. Mahdollisten teiden rakentaminen voi toki tuoda paikallisille maanrakennusyrittäjille tilapäistä työtä. Välillisesti voi myös palvelujen kysyntä lisääntyä rakennusvaiheessa.

Tuulivoimayhtiöt arvioivat itse, että rakennettua megawattituntia kohti syntyisi suuruusluokkaa 0.3 käytön aikaista työtilaisuutta. Kymmenen kolmen megawatin tuulivoimalaa loisi näin 10 työpaikkaa. Uskokoon ken haluaa.

Kunnalle tuulivoimalaitos tuo kiinteistöveroa yleisen kiinteistöveron pohjalta, joka on aika yleisesti tällä hetkellä 1 prosentti verotusarvosta. Yhdestä voimalasta kertyisi näin kiinteistöveroa ehkä 8400 euroa ensimmäisenä vuonna. Poistokäytännön takia vero supistuisi kymmenennen vuoden jälkeen vajaaseen viidenteen osaan eli lähes mitättömäksi.

Yksittäisille maanomistajille tuulivoimala tuo kertakorvauksen, jonka merkitys seutukunnan kannalta ei ole merkittävä.

Yksi Lapin alueista, johon tuulivoimaloita suunnitellaan rakennettavaksi, on Kemijärven ympäristö. Samaan aikaa komean järven ympäristöä kehitellään matkailullisesti vetovoimaiseksi alueeksi. Siihen Kemijärven ympäristöllä on loistavat edellytykset, myös kesämatkailun osalta. Matkailun kehittämisen kaipaama imago ei parane mahtavaa järveä ympäröivien vaarojen huipulla humisevista tuulivoimapuistoista.

Onko liian kallista?

Kannattaisiko vielä kerran vakavasti harkita, onko tuulivoima Suomessa sittenkin liian kallista energiaa? Jos ja kun rakennetaan, onko järkeä rakentaa sitä sisämaahan ja matkailullisesti kiinnostaville alueille? Eikö tuulisilta rannikoilta löydy riittävästi Suomen oloissa optimaalisia alueita tuulivoimalle?

Vaihtoehtona on metsäenergia, jossa riittää potentiaalia Suomessa lähes rajattomasti, paljon halvemmalla. Samalla hyöty tuotantotuesta jää kotimaiselle metsänomistajalle ja puun korjaajalle.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.