Työllisyyshaaste hallitukselle

Punamultahallituksen jättämä läksiäislahja seuraajalleen oli hyvä: työpaikkoja oli syntynyt neljässä vuodessa lisää 100 000, työllisyysastetta oli määrätietoisesti hinattu ylöspäin ja työttömyys oli jatkuvasti laskenut. Huhtikuussa 2007, jolloin porvarihallitus käynnisti työnsä, oli työttömyysaste maassa 7,2 %. Työttömiä oli 191 000. BKT puolestaan kasvoi Vanhasen ensimmäisen hallituksen viimeisenä vuonna reipasta tahtia.

Tänään, vain 27 kuukautta myöhemmin, ja valtiovarainministeriön valmistellessa seuraavaa budjettiesitystä elämme varsin erilaisessa tilanteessa. Työttömyyden arvioidaan kasvavan yli 300 000:een ja reilustikin yli 10 %:n. Tilanne on siis vakava. Kun edellisiin lukuihin vielä lisätään viennin romahtamisen myötä tapahtuva BKT:n voimakas supistuminen, niin voidaan todeta porvarihallituksen jättävän melko laihat kasvun eväät seuraajalleen.

Mikä huolestuttavinta, hallitus ei ole koko toimintansa aikana ottanut vakavasti työllisyyskehitystä. Hitaasti aiemmin kerrytettyä hyvää alettiin vaalikauden alussa jakaa suomalaisia eriarvoistavalla tavalla. "Löysää" rahaa laitettiin miljarditolkulla erilaisiin veronkevennyksiin, jotka asiantuntijat ovat elvytyskeinoina tyrmänneet. Julkisen sektorin kautta tapahtuvaa elvytystä hallitus on sen sijaan ideologisista syistä johtuen karttanut, mistä on jo koitunut suurta vahinkoa niin kuntataloudelle kuin vaikkapa työvoimapolitiikalle.

Kaikki ei tietenkään ole ainoastaan seurausta hallituksen toimista, eikä hallituksella toisaalta ole mitään taikahattua, josta se olisi voinut vetää esiin keinot, joilla Suomi olisi täysin välttynyt kansainvälisen talouskriisin vaikutuksilta. Tämä on selvää. Yhtä lailla on minusta epä-älyllistä ottaa annettuna se, että kaikki hallituksen toimet olisivat oikean suuntaisia. Eivät ne ole olleet. Tosiasiassa hallitus on työllistävien ratkaisujen sijasta laittanut velkarahaa veronkevennyksiin.

Täytyy kysyä, että elääkö hallitus aivan eri todellisuudessa kuin muu Suomi? SDP on määrätietoisesti ylläpitänyt keskustelua työllisyydestä. Koko talven ja kevään vaadimme toimenpiteitä, jätimme välikysymyksen nuorisotyöttömyydestä ja muun muassa esitimme erillisen työllisyystyöryhmän perustamista hieman 1990-luvun tapaan. Hallitus on yhteistyön sijaan vähätellyt työllisyysongelmaa ja laiminlyönyt tarvittavat toimenpiteet. Veronkevennysten lisäksi hallitukselta on riittänyt vain murusia järkeviin julkisiin investointeihin, kuten kuntien korjausvelan kiinni kuromiseen.

Edellä mainitusta toimettomuudesta huolimatta hallitus lausui vastauksessaan välikysymykseemme seuraavalla tavalla: "Hallitus on luvannut pitää huolen siitä, että taantuman taakka ei jää yhteiskunnan heikoimpien kannettavaksi. Tästä lupauksesta pidämme kiinni." Näinkö tosiaan on, kun työttömyys lisääntyy nopeaa tahtia, kunnat joutuvat leikkaamaan hyvinvointipalveluista ja korottamaan veroja? Eikö tällä politiikalla nimenomaan ne yhteiskunnassa, jotka apua eniten tarvitsevat laiteta kriisin maksajiksi?

Hallituksen politiikkana on ollut "paljon puhetta, mutta vähän tekoja." Avustajieni TE-keskuksiin tekemä soittokierros osoitti, etteivät hallituksen suureelliseen tapaan kesän alussa julkistamat työllisyysmäärärahat olleet nekään muuta kuin silmänkääntötemppu. Hallitus jatkaa rahan siirtämistä taskusta toiseen. Suuri osa TE-keskuksista toimii käytännössä nollabudjetilla. Tulevaan lisätalousarvioon sisältyvät resurssit puolestaan saavuttavat TE-keskukset vasta lokakuun jälkipuoliskolla. Tilanne ehtii siis edelleen heikentyä. Esimerkiksi Etelä-Savon TE-keskuksessa 98 % rahoista on jo käytössä. Työttömyysaste kasvaa jo pelkästään tästä syystä.

SDP esitti aiemmin nopeita toimia ja lisäresursseja TE-keskuksille. Hallitus toimii viiveellä. Tuoreista työ- ja elinkeinoministeriön luvuista näemme, että kesäkuussa työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli vähemmän ihmisiä kuin toukokuussa. Ja työttömyys samalla edelleen kasvoi! Tämä on lopputulos porvarihallituksen laskutikkuharjoituksesta työllisyydenhoidossa. Tulevasta budjettiriihestä tarvitaan ulos kestävämpiä tuloksia.

Hallitus ei voi pitää kiinni sopimistaan valtiontalouden kehyksistä seuraaville vuosille. Ne ovat vanhentuneet. Työttömyys on jo nyt ylittänyt tälle vuodelle arvioidun 9 %:n tason, eikä kokonaistuotannon muutoskaan valitettavasti taida jäädä - 5 %:iin. Valtiovarainministeri Kataisen onkin esitettävä selvästi enemmän työllisyyden hoidon määrärahoihin, kuin mitä hallitus keväällä sopi. Kehykset on avattava. Niiden lukujen mukaan työttömyyden rajusti kasvaessa työvoimapoliittiset resurssit olisivat nimittäin edelleen alenevalla käyrällä. Sitä bluffia ei kestäisi sen paremmin Suomen kansantalous kuin porvarihallituskaan.

Tulevan syksyn talousarvioissa hallituksen on vihdoin nostettava työllisyys ykkösasiaksi. Työttömyys kasvaa nyt samaa vauhtia kuin 1990-luvulla, mikä tarkoittaa, että lisäelvytys on aivan välttämätöntä. Viime vuosikymmenen inhimillinen ja taloudellinen katastrofi ei saa toistua. Valtiovarainministeriön budjettiriihi on ensimmäinen mahdollisuus korjata kurssia.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.