Työn ja sen etsijän löydettävä toisensa

Kansanedustaja Paula Lehtomäki on huolissaan siitä, että työvoiman kysynnän lisääntyminen kohdentuu huonosti työttömänä oleviin ihmisiin. Lehtomäki muistuttaa myös, ettei lähitulevaisuudessa tapahtuva eläköitymisen aalto poista suurtyöttömyyttä.

Viimeaikaiset tiedot työllisyyden paranemisesta ja työttömyyden vähentymisestä maassamme ovat mieluista luettavaa. Laman jäljiltä Suomeen jämähtänyt massatyöttömyys on ollut, ja on edelleen, suurin yksittäinen yhteiskunnallinen ongelmamme. Sen aineelliset, henkiset ja sosiaaliset vaikutukset kansantalouteen ja yhteisöihimme ovat valtavat. Siksi ponnisteluja työttömyyden alas painamiseksi on edelleen jatkettava määrätietoisesti.

Työllisyyden paranemista tarvitaan tietysti toisestakin syystä. Kun eläköitymisen aalto pyyhkäisee lähivuosina työmarkkinoidemme yli, joudutaan vielä tarkkaan etsimään, mistä kaikille töille löytyy tekijä. Yhteiskunnan rattaiden kitkaton pyöriminen edellyttää myös sitä, että huoltosuhde ei heikkene liiaksi. Yhtä työssäkäyvää rattaiden pyörittäjää kohden ei voi olla kovin montaa rattailla istujaa.

Tätä taustaa vasten on vähän huolestuttavaa, että työvoiman kysynnän lisääntyminen kohdentuu huonosti työttömänä oleviin ihmisiin. Ilmiössä ei sinänsä ole mitään uutta. Myös arkielämän havainnot osoittavat, että työstä käsin on paljon helpompi löytää uutta työtä kuin työttömänä ollessa. Työelämän vaatimukset ja työttömänä olevien valmiudet ovat paikoitellen kaukana toisistaan.

Joskus törmää uskomuksiin, että eläköityminen hoitaa suurtyöttömyyden pois kuin itsestään. Tähän ei todellakaan kannata luottaa. Pikemminkin vaarana on, niin kuin monilta suunnilta on varoiteltu, että joudumme yhä pahenevaan yhtäaikaiseen työvoimapulan ja laajan työttömyyden tilanteeseen.

Vaivaan on etsitty ja otettu jo käyttöön monenlaisia lääkkeitä. Työllisyyden parantamiseksi ja nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyden kitkemiseksi on tehty mittavia veroratkaisuja, tehostettu aktiivista työvoimapolitiikkaa, parannettu yrittäjyyden edellytyksiä, luotu työvoiman palvelukeskukset. Edelleen ensi vuoden budjetissa suunnataan uusia toimia erityisesti ikääntyneiden ja nuorten työttömyyden nujertamiseksi esimerkiksi kotitalousvähennyksen, matalapalkkatuen ja yhteiskuntatakuun muodossa. Tulostakin on tullut: työvoiman ikähaitarin molemmissa päissä työttömyyttä on saatu painettua tuntuvasti alaspäin.

Savotta työvoiman ja sen tarpeen paremmassa kohtaamisessa ei kuitenkaan vielä valmis. Varmasti niin työnvälitystoiminnassa kuin työllisyyskoulutuksessa on vielä tehostamisen varaa. Erityisen suuri tarve on saada jäykät tukijärjestelmät joustamaan myös tilapäisen työn vastaanottamista kannustavasti. Tässä ns. sovitellun päivärahan jatko on yksi keskeisimmistä hankkeista.

Kun merkittävä osa työtehtävistä on määräaikaisia tai tilapäisiä, on tarpeen tarkastella myös työvoiman liikkuvuuteen liittyviä kysymyksiä. Työntekijöitä on kannustettava kulkemaan työn perässä, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa aina koko perheen muuttoa. "Repputyöläiset" ovat olleet tuttu ilmiö erityisesti rakennuksilla, mutta heitä on ilmaantunut enenevässä määrin myös muille aloille, kuten matkailuun. Onkin huolehdittava, että työmatkakulujen verovähennysoikeus on ajan tasalla ja käytännöt yhdenmukaiset eri viranomaisten kesken ympäri maata.

Suurta muutosta tarvitaan ajatustavassa ja asenneilmapiirissä. Miksi 50 vuotta täyttäneet saavat niin usein kokea työmarkkinoilla olevansa liian vanhoja uusiin hommiin? Kierre on itseään ruokkiva: monet viisikymppiset ajattelevat niin myös itse. Eläkkeelle jäämisiän todellinen nostaminen edellyttää kuitenkin sitä, että eläkepäivistä ei ryhdytä haaveilemaankaan vielä silloin, kun ikä alkaa vitosella. Työttömyyseläkeputket ja muut järjestelmät ovat varmasti ikääntyvän työttömän kannalta helpottavia ratkaisuja, mutta huoltosuhdetta nämä järjestelyt eivät kohenna . Hallitus pyrkii aktivoimaan työvoiman maahanmuuttoa uuden ohjelman avulla. Ensisijainen ratkaisu työllisyysasteen edelleen nostamiseen ja sitä kautta kestävään hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen löytyy kuitenkin rajojemme sisäpuolelta. Työikäisistä ja työkykyisistä ihmisistä yhä suurempi osa pitää saada työhön kiinni. Työtä vailla olevan ihmisen tärkeä tehtävä on pitää huolta omasta työkyvystään ja - halustaan. Työnantajien puolestaan on opittava näkemään, että "oikeanikäinen ja oikeataustainen työntekijä" on laajempi käsite kuin he kenties kuvittelevat.

Sanonnan mukaan vanha koira ei opi uusia temppuja. Ihminen oppii, jos haluaa. Haaste ei ole aina helppo, mutta monenlaisia tukijärjestelmiä tavoitteen saavuttamiseksi on olemassa.

Paula Lehtomäki, kansanedustaja (kesk.)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.