Uudet innovaatiot edellyttävät elinkeinoelämältä irtautumista perinteisestä teollisuuspolitiikasta

STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mukaan Suomen on kilpailtava laadulla ja erityisosaamisella. Hän muistuttaa, että uusien innovaatioiden löytäminen vaatii asennemuutosta.

Innovaatio on ajan sana. Kun Suomi ja koko Eurooppa etsivät uutta potkua kilpailukykyisyytensä vahvistamiseksi ja yritykset pohtivat tuottavuutensa parantamista, avun on uskottu löytyvän juuri innovaatioista.

Perinteisesti innovaatiot on käsitetty uusiksi keksinnöiksi – koneiksi, laitteiksi ja tavaroiksi – joiden avulla on yksinkertaisesti luotu lisää koneita, laitteita ja tavaroita. Tietoverkot ja digitaalinen maailma viimeistään ovat mullistaneet tämän ajattelun: innovaatiot voivat ja niiden pitääkin olla jotakin aivan muuta kuin konkreettisia tavaroita, joita massatuotantolinjat suoltavat.

Suomelle uudet innovaatiot ovat globalisaation puristuksessa tulleet aivan ratkaiseviksi. Emme pysty kilpailemaan bulkkitavaralla vaan korkealla laadulla ja erityisosaamisella. Siis luomalla jotain aivan uutta.

Uusien innovaatioiden löytäminen vaatii myös asennemuutosta. Sotien jälkeisen Suomen menestystarina rakennettiin pitkälti metsä- ja raskaan metalliteollisuuden varaan. Tästä syystä myös suomalaista elinkeinopolitiikkaa ovat hallinneet teollisuuden intressit. On uskottu, että vain se on oikeaa bisnestä. Tällainen ajattelu on tulevaisuuden menestyksen kannalta liian yksisilmäistä, jopa vaarallista: Suomen vahvuuksia on katsottava laajemmin kuin perinteisesti vahvojen alojen kautta.

Asennemuutosta tarvitaan siihenkin, että työelämässä on haettava yksilöllisiä ja joustavia ratkaisuja myös yksilön, ei ainoastaan tuotannon menestyksen näkökulmasta.

Huolta on pidettävä myös innovaatioiden syntyyn keskeisesti vaikuttavista osatekijöistä. Tällaisia ovat esimerkiksi koulutus laajasti, erityisesti valtiovallan ja yritysten panostukset tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä hyvin toimiva infrastruktuuri. Toimintaympäristön on Suomessa oltava sellainen, että tänne on yritysten hyvä ja järkevä sijoittua.

Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa, missä väestö keskittyy suurempiin keskuksiin, aluekehityksellä on merkittävä rooli innovaatioiden luomisessa. Keskusten ulkopuolella olevien toimijoiden on kyettävä verkottumaan siten, että kehityksen kyydistä ei jäädä pelkän maantieteellisen sijainnin takia. Jatkossa mikään alue ei myöskään saisi rakentaa elinkeinopolitiikkaansa yhden piipun varassa. Alueiden yritysten innovaatio- ja siten kilpailukyvyn vahvistumista tarvitaan, välineinä ovat tehokas kaupunkipolitiikka ja tehokkaat osaamiskeskittymät.

Uusien innovaatioiden löytämiseksi suomalaisten tulisi miettiä myös omia erityisvahvuuksiaan. Olemme maailman kilpailukykyisimpiä maita, joten aivan pielessä asiat eivät ole olleet tähänkään saakka. Eräs keskeinen suomalainen menestystekijä on toimiva julkinen sektori palveluineen.

Esimerkiksi suomalaista peruskoulujärjestelmäämme juoksevat ihmettelemässä monet muut maat. Samoin suomalaiset sosiaali- ja terveysalan palvelut kiinnostavat. Monet suomalaiset innovaatiot ovatkin itse asiassa palvelua, jota julkinen sektorin verovaroin tukee. Palvelukonsepteja on edelleen kehitettävä ja myös vientituotteiksi, sillä juuri palveluiden kehittämisestä on uskottu löytyvän tulevien vuosien suurimmat innovaatiot ja siten tuottavuuden kasvuun vaikuttavat tekijät.

Huikea mahdollisuus palvelujen innovaatioiden kehittämisessä on internet ja siihen liittyvät palvelukonseptit. Yhtä hyvin perinteisessä bisneksessä kuin esimerkiksi Suomelle aivan uudessa aluevaltauksessa viihdebisneksessä. Läpimurto on tässä uskoakseni vasta alussa: nuorten innostus netin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen on laajaa. Tuntuu siltä, että uusien vaikutuskanavien mahdollisuudet tuntuvat suorastaan rajattomilta.

Nuoruutta ja raikkautta edustavassa innovaatiohuumassa ei saa unohtaa työelämässä jo pidempään olleiden kehittymistarpeita ja haluja. Koulutuksessa on otettava keskeisesti huomioon se, että olemme monilla aloilla siirtymässä pois tiettyyn aikaan ja paikkaan sidotusta tuotannosta. Mutta kaikkien on pysyttävä muutoksessa kärryillä eivätkä esimerkiksi ikä ja pitkä työura saa olla esteitä kehityksessä mukana pysymiselle.

Mielestäni julkisen ja yksityisen sektorin on käynnistettävä tehokas innovaatiopoliittinen ohjelmatyö. Sen puitteissa – seuraavan hallituksen ensimmäisinä töinä – Suomelle on laadittava hallituskauden mittainen investointiohjelma. On myös etsittävä ohjelman toteuttamisen mahdollistavat rahoitusmallit.

Järkevä innovaatiotyö ei voi olla vain yhden ministeriön tai yhden hallinnonalan asia. Mukaan on kytkettävä myös keskeiset tutkimuslaitokset ja kehitysrahaa jakavat organisaatiot. Institutionaalisten sijoittajien kuten työeläkeyhtiöiden rooli innovaatioiden rahoituksessa on merkittävä. On vahvistettava toiminta-aloja, joilla on erityinen suomalainen intressi.

Ongelmamme on tähän saakka ollut, että osaamme luoda uutta, mutta emme tuotteistaa ja myydä sitä muille. Vinouman korjaamiseksi on vahvistettava liiketoiminta- ja henkilöstöjohtamisen osaamista. Näin toimien innovaatioketjun tulokset jäävät hyödyntämään kotimaista taloutta ja työllisyyttä.

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.