Uusi vuosikymmen

Toiveikkaissa tunnelmissa Barack Obaman virkaanastujaisista käynnistynyt vuosi sai synkän lopun Kööpenhaminan ilmastokokouksen epäonnistuttua surkeasti. Maailman johtajilla ei riittänyt kykyä sitovan ja kunnianhimoisen sopimuksen aikaansaamiseen. Kansalliseen etuun keskittyminen johti siihen, että itse ongelma jäi kokonaan ratkaisematta. Joten ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen uhkaa niin miljoonien ihmisten elinmahdollisuuksia kuin maapallon ekosysteemejä.

Kansainvälistyminen ja globalisaatio ovat kestopuheenaiheita, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt, kuinka jumissa kansainvälinen sopiminen on. Koko vuosikymmenen ajan monenkeskiset kansainväliset neuvottelut ovat lähinnä takkuilleet.

Jälkeenpäin katsottuna 2000-luvun alku näyttää melko toivottomalta vuosikymmeneltä. Syyskyyn 11. 2001 ja sitä seurannut, paljon uusia murheita tuottanut terrorismin vastainen sota, Irakin sota, maailman lamaan ajanut spekulatiivinen kuplatalous ja nyt vielä kyvyttömyys sopia ilmastokriisin ratkaisuista.

Uuden vuoden kynnyksellä on silti uskallettava katsoa eteenpäin. Ratkaisut maailmaa riivaaviin ongelmiin ovat löydettävissä. Se edellyttää sitä, mikä on politiikassa vaikeinta: tinkimistä omista välittömistä eduista tai omia äänestäjiä miellyttävistä asioista suuremman kokonaisuuden hyväksi.

Kaikista vioistaan ja kompuroinneistaan huolimatta Euroopan unioni on edelleen paras esimerkki yksittäisten valtioiden edut ylittävästä sopimisesta. Euroopan unionilla ja Suomella osana EU:ta voi olla tärkeä rooli moninapaisen maailman ristiriitojen sovittelijana. Toisaalta EU:n taloudellinen, sotilaallinen ja poliittinen painoarvo vähenee. Jos arvostetaan ihminen ja ääni -periaatetta, se on oikeudenmukaista. Mutta se on myös eurooppalaisten tavoitteiden kannalta vaikeaa, kuten Kööpenhaminan kokous osoitti. Kiinan lisäksi myös Brasilian ja Etelä-Afrikan kaltaiset alueelliset suurvallat ottivat keskeisen aseman kansainvälisellä areenalla, eikä niillä ainakaan tässä vaiheessa ollut linjana kantaa vastuuta kokonaisuudesta.

EU:n on jatkettava työtä uuden sitovan ilmastosopimuksen saavuttamiseksi, vaikka näin loppuvuoden väsymyksen keskellä monessa pääkaupungissa haluttaisiin mieluummin lyödä hanskat tiskiin.

Tässä tilanteessa on tärkeätä rakentaa uusia kumppanuuksia. Se onnistuu vain, jos Eurooppa on vetovoimainen. Tarkoitan sellaista toimintaa, että meihin katsotaan esimerkkiä ja toivoa etsien. Vetovoimaisuus on pehmeää valtaa. On pidettävä kiinni niistä asioista, jotka ovat meillä hyvin. Tarkoitan naisten oikeuksien, itsenäisen oikeuslaitoksen ja perusoikeuksien kunnioituksen tapaisia asioita. Nämä EU:ssa melko hyvin olevat asiat antavat toivoa kaikille, jotka yrittävät saada muutosta omiin autoritäärisiin ja mielivaltaisiin hallintoihinsa. Mutta näin on vain, jos pidämme itse huolta meille tärkeistä asioista ja olemme niissä johdonmukaisia.

Vetovoimainen EU jatkaa laajentumista ja pitää rajansa avoinna. Laajentuminen on unionin tehokkain työkalu vakauden edistämisessä lähialueilla. Tavoitteena on kaikkien Balkanin maiden ja Turkin jäsenyys. Oikeus liikkua, opiskella ja työskennellä missä tahansa unionin alueella koetaan ylivoimaisesti unionin merkityksellisimmäksi asiaksi. Tätä mieltä oli syyskuussa myös enemmistö suomalaisista. Mahdollisuus vapaan liikkumisen alueen laajentamiseen on voimakas lupaus, kun EU:n lähialueilla pyritään saamaan aikaan myönteistä kehitystä.

Amerikkalainen unelma, ajatus sosiaalisen nousun mahdollisuudesta on Yhdysvaltojen arvokkain brändi. Siihen uskovat amerikkalaiset ja Amerikkaan suuntaavat siirtolaiset. Kyynisessä Euroopassa sellaiseen ei uskota, vaikka sosiaalista liikkuvuutta täällä tapahtuu enemmän kuin Yhdysvalloissa.

Euroopan sosiaalinen malli on edelleen meidän voimamme. Monille Eurooppa on tasa-arvoinen ja hyvä paikka elää. Sosiaaliturva ja terveydenhuollon tapaiset peruspalvelut ovat useimpien saatavilla. Nyt on löydettävä ratkaisuja siihen, miten hyvinvointivaltion parhaita puolia rakennetaan myös niille ihmisille ja niissä maissa, joissa turvaverkot ovat heikompia.

Ilmastopolitiikka kytkeytyy hyvinvoinnin luomiseen. Meidän on pakko löytää sellaiset keinot luoda materiaalista hyvinvointia ihmisille, jotka mahtuvat kestäviin rajoihin. Sellaiset ratkaisut voivat viime kädessä myös tuoda vanhat teollistuneet maat ja viime vuosikymmeninä voimakkaasta taloudeltaan kasvaneet uudet suurvallat yhteisiin ratkaisuihin.

Näillä uudenvuoden lupauksilla Eurooppa voi olla tekemässä ensi vuosikymmenestä vastuullisuuden vuosikymmentä.

Anni Sinnemäki

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.