Uutta vauhtia talouteen

Vaikka ajat ovat vaikeat, meillä on paljon toivoa. Lähtökohtaisesti hitaamman kasvun haasteellisem-paa aikaa on edessä vuodesta kahteen. Viisaan ja vastuullisen talouspolitiikan ansiosta Suomen julkinen talous on kuitenkin EU:n vahvin.

Valtiovallalla on tervettä pelivaraa panostaa kotitalouksien ostovoimaan ja investointeihin. Inflaatio laskee arvioitua nopeammin ja asuntolainojen korot ovat laskuun päin. Kotitalouksien ostovoima voi kasvaa jopa selvästi yli aiemmin arvioidun neljän prosentin ensi vuonna. Jos työllisyys pysyy kohtuullisen hyvällä tasolla, voi ensi vuosi olla ennakoitua parempi vuosi monelle suomalaiselle. Emme siis tarvitse hätäpäätöksiä, emmekä toisaalta saa jäädä tuleen makaamaan. Viileä harkinta ja sitä seuraavat päättäväiset toimet voivat auttaa Suomen uuteen nousuun jopa nopeammin kuin on ennakoitu.

Metsäteollisuudesta ja puun verotuksesta

Venäjän päätös lykätä puutullien nostoa oli hyvä suomalaisen teollisuuden ja työllisyyden kannalta. Julkisuudessa on kyselty, oliko hallituksen päätös väliaikaiselle puun myyntitulon verohuojennukselle siten väärä. Ei ollut. Päätös oli juuri oikea ja on säästänyt meitä ikävämmiltä uutisilta.

Viime kesällä alkoi näyttää, että puutullikysymys haittaa metsäteollisuuden raaka-aineen saantia. Sen kerrottiin johtavan useisiin tehtaiden sulkemisiin ja työttömyyteen. Vuodenvaihteessa odotetut puutullit olivat jo lähes pysäyttäneet tämänkin vuoden puukaupan. Puun myyjät odottivat hintojen nousevan ensi vuonna. Hallituksen veropäätöksellä puu saatiin liikkeelle. Kaikki tilastot ja uutiset kertovat, että päätös toimi halutulla tavalla ja puupula saatiin estettyä. Veropäätös pysyy. Se auttaa osaltaan samalla tavalla myös ensi vuodelle siirtyneen puutullien uhkan torjumisessa. Viriävän kotimaisen puukaupan myötä hankintaketju ja sujuva puuhuolto saadaan pysyvästi käyntiin. Suomalaisille tehtaille riittää tulevaisuudessa suomalaista raaka-ainetta yllin kyllin

Jotkut ovat arvostelleet, että laskennallisesti noin sadan miljoonan hintalapulla varustettu metsäveropäätös oli liian kallis tai oli vain ansiotonta lisärahaa metsänomistajien taskuun. Paljonkohan olisi ollut kokonaishintalappu suomalaisille siitä, että puupulan vuoksi olisi tänä syksynä laitettu vielä muutama tehdas lisää pakettiin? Valtion verotulojen menetyksen hintalappu on sitä paitsi vain mekaaninen laskelma. Kasvanut kotimainen tarjonta laskee puun hintaa, joten vaikka vero puolitetaan, ei puun myyjille jää veronalennuksen verran lisärahaa taskuun. Myös vaikutus valtion verotuloihin on lopulta pienempi kuin mekaanisessa laskelmassa. Kun puun myyntimäärät kasvavat, kerätään puolella verollakin laskelmaa selvästi enemmän veroja.

Perinteisellä metsäteollisuudella on toki muitakin ongelmia kuin puuraakaaineen hinta. Tuotantoa on liikaa suhteessa kysyntään. Lisäksi maailmantalouden ja euroalueen taantuma leikkaavat paperituotteiden kysyntää. Siksi olemme saaneet kuulla ikäviä lakkautusuutisia metsäteollisuudelta. Tähän saumaan raaka-aineen saatavuuden lisääminen ja hinnan lasku ovat varmasti olleet tarpeellinen piristysruiske alan työpaikoille.

Viennin hiipuminen ja vientiteollisuus

Maailmantalouden hidastuminen ja talouden lasku tärkeissä vientimaissamme aiheuttaa vaikeuksia vientivetoiselle teollisuudellemme. Kun ei ole tilauksia, ei ole yhtä paljon töitäkään. Vaarana on, että tulee irtisanomisia. Heikon suhdannetilanteen voivat yritykset ja henkilöstö ottaa monella tavalla vastaan. Huonoa toimintaa on irtisanoa kaavamaisesti kustannusten leikkaamiseksi töiden ja tilausten vähentyessä. Järkevämpää on katsoa yrityksen kehittämistä ja työvoiman tarvetta yli suhdanteiden. Kyllä talous elpyy ja vienti alkaa taas vetää muutamassa vuodessa. Silloin kilpailuetu on niillä, joilla on osaavaa työväkeä. Aivan lähivuosina työvoimapula on suurin ongelmamme työmarkkinoilla, kun väkeä eläköityy nopeammin kuin uusia tulee työmarkkinoille. Nyt hyvästä henkilöstöstä kiinni pitäminen on kullanarvoista. Ne yritykset, jotka ovat keränneet taseisiinsa pelivaraa kestämään huonompia aikoja, ovat nyt vahvassa asemassa.

Yhteistoiminta ja yhteen hiileen puhaltaminen yrityksissä työntekijöiden, johdon ja omistajien taholta on kaikkien etu. Seurasin tällä viikolla uutisista sinänsä surullista uutista Outokummun ja Metson yt-neuvotteluista lomautuksien ja osa-aikaistamisen varalle. Ikävän uutisen keskellä tunsin ylpeyttä suomalaisesta yhdessä tekemisen kulttuurista. Molempien tehtaiden haastatellut pääluottamusmiehet kertoivat selkeäsanaisesti, miten tilauskanta on heikentynyt, eikä lähiaikoina työtä ole yhtä paljon. Se, että henkilöstö tietää tarpeeksi firman tilanteesta, auttaa ymmärtämään tehtyjä ratkaisuja. Ilmeisesti sinänsä suuria henkilöstömääriä koskettavilla lomautuksilla ja osa-aikaistamisilla pyritään siihen, että ketään ei tarvitsisi irtisanoa suhdannetilanteen vuoksi. Lopuksi Outokummun pääluottamusmies kertoi, että ne tilaukset, jotka ovat sisällä, tehdään niin hyvin ja tehokkaasti kuin pystytään, jotta kilpailukyky säilyisi. Tässä vaiheessa haastattelua tunsin suurta ylpeyttä meistä suomalaisista. Juuri näin. Yhdessä tekemällä tästä selvitään, ei vastakkainasettelulla.

Valtiovalta tekee osansa

Valtiovallan rooli tässä kaikessa on oma osansa. Kansainvälisen talouden ja kaupan suhdanteita emme voi kääntää. Meidän roolimme on pehmentää suhdannelaskun vaikutuksia ja hakea vauhtia uuteen nousuun. Siksi pidämme valtion menot ja investoinnit korkealla tasolla, vaikka se tarkoittaisikin lievää väliaikaista velkaantumista. Esimerkiksi uusia tie- ja väylähankkeita käynnistetään ensi vuonna selvästi keskimääräistä enemmän. Kotitalouksien ostovoiman nopeaa kasvua vauhditetaan veronalennusten oikealla ajoituksella. Pidämme myös huolen, että vientiteollisuutemme viennin pysyminen käynnissä ei ole kiinni luototuksen puutteesta. Samalla tavalla pyrimme huolehtimaan, ettei yksikään normaalilla riskillä toiminut terve yritys kaatuisi pelkästään finanssikriisin suoraan aiheuttamiin likviditeetti tai rahoitusongelmiin. Valtiovalta huolehtii, etteivät sen toimet ainakaan hidasta, vaan päinvastoin nopeuttavat Suomen selviytymistä maailmantalouden hitaamman kasvun ajasta.

Vaikka ajat ovat vaikeat, meillä on paljon toivoa. Lähtökohtaisesti hitaamman kasvun haasteellisempaa aikaa on edessä vuodesta kahteen. Viisaan ja vastuullisen talouspolitiikan ansiosta Suomen julkinen talous on kuitenkin EU:n vahvin. Valtiovallalla on tervettä pelivaraa panostaa kotitalouksien ostovoimaan ja investointeihin. Inflaatio laskee arvioitua nopeammin ja asuntolainojen korot ovat laskuun päin. Kotitalouksien ostovoima voi kasvaa jopa selvästi yli aiemmin arvioidun neljän prosentin ensi vuonna. Jos työllisyys pysyy kohtuullisen hyvällä tasolla, voi ensi vuosi olla ennakoitua parempi vuosi monelle suomalaiselle. Emme siis tarvitse hätäpäätöksiä, emmekä toisaalta saa jäädä tuleen makaamaan. Viileä harkinta ja sitä seuraavat päättäväiset toimet voivat auttaa Suomen uuteen nousuun jopa nopeammin kuin on ennakoitu. Se vaatii yhteishenkeä, ei veneen keikuttamista. Me olemme hoitaneet oman tonttimme parhaiten. Jatketaan samaa rataa

Jyrki Katainen, valtiovarainministeri

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.