Vaietut vaaliteemat

Eduskuntavaaleihin liittyvä vaalikeskustelu jättää hieman kummallisen vaikutelman tämän päivän Suomesta ja eduskunnasta. Samaan aikaan, kun eduskunnan 100-vuotisjuhlien yhteydessä on moneen kertaan korostettu eduskunnan alati vahvistuvaa kansainvälisyyttä – ja sen tehtäväkentän kansainvälistymistä – on eduskuntaan pyrkivien ehdokkaiden näkemyksiä mittailtu lähinnä kotimaanpoliittisten kysymysten osalta. Kansalaiset ovat näissä vaaleissa jättämässä puolueille melko lailla avoimen valtakirjan monen keskeisen kansainvälisen kysymyksen suhteen.

Ensimmäisenä poissaolollaan loistaa globalisaatiokeskustelu. Globalisaation vaikutuksista oli hallituspuolueiden välillä suukopua viime vuonna, kun hallituksen globalisaatioraportti julkistettiin. Mutta mihin on koko globalisaatio hävinnyt nyt, kun vaalit ovat ovella? Globalisaatiolla on aivan olennainen rooli monen sellaisen Suomen talouteen ja hyvinvointiin liittyvän kysymyksen kohdalla, mistä vaalien loppusuoralla käytiin keskustelua ikään kuin ne olisivat Suomen yksin hallittavissa. Näihin kysymyksiin kuuluvat työllisyys yhtä hyvin kuin ikääntyvien ihmisten asema. Puolueiden väliset linjaerot tulisivat hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä paremmin esille, jos poliittisia linjauksia peräänkuulutettaisiin pidemmälle kuin yhden vaalikauden mittaiselle jaksolle. Nyt käyty hintalappukeskustelu ei ole erityisen kauaskatseista.

Tutkijat ja diplomaatit älähtivät oikeutetusti turvallisuuspoliittisen keskustelun puutteesta. Laiminlyönnin vakavuus tulee oikeisiin mittoihinsa, kun otetaan huomioon, että nämä ovat jo järjestyksessä toiset valtiolliset vaalit, joissa turvallisuuspoliittinen keskustelu on työnnetty taka-alalle. Presidentinvaalien yhteydessä hallituspuolueiden edustajat kieltäytyivät arvioimasta maan turvallisuuspoliittisia linjauksia viittaamalla vuoden 2004 turvallisuuspoliittiseen selontekoon, jossa nämä linjaukset oli lyöty lukkoon. Uuden selonteon valmistelu on määrä käynnistää nyt uuden hallituksen johdolla. Mistä tulevat hallituspuolueet aikovat ottaa poliittiset evästykset selonteon valmisteluun?

Puolueiden turvallisuuspoliittisia linjauksia ei vaaleissa ole mittailtu lainkaan. Olisi kuvitellut, että sellaiset valtakunnan kannalta ensiarvoiset kysymykset kuin turvallisuuspoliittisten uhkakuvien luonne, puolustusratkaisun kestävyys tai Suomen kansainvälisen kriisinhallintatoiminnan volyymi ja suhde muuhun maanpuolustukseen olisi alistettu avoimeen ja demokraattiseen keskusteluun. Tämän keskustelun ei tarvitse olla keskustelua Naton jäsenyydestä, vaikka kieltämättä se yksi tärkeä ulottuvuus turvallisuuspolitiikan kentällä onkin. Venäjän sisäisestä kehityksestä ei edelleenkään Suomessa haluta kovin yksityiskohtaisesti keskustella. Mutta keskusteltavaa olisi ollut myös lännen suunnalla ja puolueet olisivat voineet linjata kantojaan esimerkiksi sen suhteen, miten ne katsovat Ruotsissa ja Norjassa käynnissä olevan aluepuolustusjärjestelmän alasajon vaikuttavan Suomen turvallisuuspoliittiseen toimintaympäristöön.

Koko EU-politiikka kuuluu myös vaiettujen teemojen joukkoon. Mielipidemittauksia tutkiessaan puolueet ovat oletettavasti tulleet siihen tulokseen, ettei EU ole aihe, jolla voitetaan ääniä. Hiljattaisessa EVA:n tutkimuksessa se sijoittui häntäpäähän kansalaisten vaalimielenkiinnon kohteena olevista aiheista. EU-asioiden sivuun jättämisen kohtalokkuus käy kuitenkin ilmi, kun katsotaan toista mielipidemittausta. Suomalaiset kuuluvat EU:n kriittisimpiin kansakuntiin ja alaspäin on tultu monta piirua niistä jäsenyyden alkuajoista, kun unionin asioista vielä mittelöitiin vilkkaasti sekä puolesta että vastaan. Puolueilla ei olisi varaa vaieta EU:sta. Vaikenemisen hinta voi käydä kalliiksi.

Kaikkein huvittavin vaikeneminen näissä vaaleissa tapahtui kuitenkin presidentin ulkopoliittisten valtaoikeuksien kaventamisen kohdalla. Tähän puuhaan valtakirjan kysyminen kansalta on puolueiden näkökulmasta aivan turhan riskialtista. Yksikään puolue ei kuitenkaan kiistänyt, etteikö presidentin valtaoikeuksissa olisi jotakin selvitettävää. Ei tarvitse olla ennustajaeukko arvatakseen, mihin tällaiset selvitykset yleensä johtavat.

Teija Tiilikainen, EU-tutkija

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.