Verotus tienhaarassa kehysriihessä

Vuosi sitten Suomessa vaadittiin mittavia lisäsäästöjä jo päätettyjen sopeutustoimien päälle. Suomi kuitenkin valitsi maltin. Nyt sopeutuksen vastuullisuuteen on herätty muuallakin. Rajujen leikkausten ja mittavien veronalennusten linja on osoittautunut vääräksi.

Suomessa valitun maltillisen linjan takana on edelleen helppo seistä. Päätökset ovat meilläkin olleet hankalia, mutta ne on toteutettu viisaammin ja oikeudenmukaisemmin kuin monessa muussa maassa.

Suomen talouden kasvunäkymiä synkentää edelleen hankala suhdannetilanne, teollisuuden rakennemuutos ja väestön ikääntymisestä johtuva julkisen talouden kestävyysvaje. Tehokkain lääke talouden kolmoishaasteeseen on kasvu ja työ.

Pitkän aikavälin kestävyysvajetta ei kurota umpeen pelkästään säästämällä ja veroja kiristämällä. Me tarvitsemme talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Samalla on tietenkin pidettävä huolta myös valtiontalouden tasapainosta. Tarvittavat talouden tasapainotustoimet on kuitenkin punnittava tarkkaan, jotta emme suin päin vie puhtia talouden elpymiseltä. Hento kasvu on nyt pitkälti kuluttajien luottamuksen varassa.

Hallitus linjasi puolivälitarkastelussa vahvasti teollisuuspolitiikasta. Teollisuudelle ei ole luvassa lisärasituksia maksuina tai säätelynä tämän vaalikauden aikana.

Valtion tehtävä on luoda uusia edellytyksiä investoinneille, mutta se ei voi lähteä valikoimaan yritysten joukosta voittajia ja häviäjiä. Se kuuluu markkinataloudelle.

Hallituksen tärkein tehtävä kehysriihessä on kohdentaa olemassa olevat niukat voimavarat viisaasti. Hallituksen on valittava kasvun tukemiseksi joko kohdennetut verohelpotukset tai yhteisöveron alentaminen. Molempiin ei ole varaa.

Vielä 1990-luvulla suosittiin Suomessa tiivistä veropohjaa, viime vuosina taas kohdennettuja verohelpotuksia. Oma käsitykseni on, että verotusta tulisi rakenteellisesti uudistaa kohti laajempaa veropohjaa ja matalampia verokantoja. Tämä koskee myös elinkeinoverotusta. Uudistuksen edellytyksenä on valtiontalouden veropohjaan säädettyjen lukuisten verotukien karsiminen ja aukkojen tilkitseminen.

Se kuinka paljon voimme käyttää elinkeinoverotusta koskevaan uudistukseen voimavaroja riippuu työmarkkinaratkaisusta. Maltillinen ja kestävä palkkaratkaisu lisää hallituksen liikkumatilaa ja antaa mahdollisuuden myös hallitulle riskinotolle.

Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee riittävän verotulokertymän rahoittaakseen palvelunsa. Siksi, kestävyysvaje tunnustaen, ylisuuriin veronalennuksiin ei ole mahdollisuuksia. Ne voisivat vaarantaa Suomen koko talouden.

Aggressiivinen verokilpailu ei varmista sijoituksia Suomeen vaan maltti täytyy säilyttää vaikeinakin aikoina. Emme saa jatkossakaan lähteä hötkyilemään päivänperhojen ja muotivillitysten perässä. Suomi on aina menestynyt maltilla ja harkinnalla. Niin nytkin.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.