Äänitutkija Auerin soittamasta hätäpuhelusta: Tämä kaikki oli pielessä

- Se on erikoisin puhelu koko urani aikana. Olen urani aikana kuunnellut ainakin tuhat hätäkeskuspuhelua ja useissa niissä on kuulunut, kun ihminen tapetaan.

TÄSTÄ ON KYSE:

Ulvilan surmajuttua käsitellään nyt neljättä kertaa oikeudessa.

Kyseessä on Vaasan hovioikeuden käsittely, joka pidetään Satakunnan käräjäoikeuden tiloissa Porissa.

Syytettynä on Anneli Auer, jota syytetään miehensä Jukka S. Lahden murhasta vuonna 2006.

Auer on todettu kaksi kertaa syylliseksi Satakunnan käräjäoikeudessa. Vaasan hovioikeus sen sijaan on kertaalleen katsonut Auerin syyttömäksi.

Hovioikeus pyrkii antamaan tuomionsa asiassa vuodenvaihteeseen mennessä.

Näin kuvaa keskusrikospoliisin äänitutkija Tuija NiemiAnneli Auerin soittamaa puhelua hätäkeskukseen Jukka S. Lahden surman aikaan vuonna 2006.

Niemi on tänään syyttäjän kutsumana todistajana Vaasan hovioikeuden käsittelyssä Porissa. Hän kertoi kuunnelleensa nauhan satoja kertoja kuluneen kahdeksan vuoden aikana.

Niemen mukaan tallenteessa on lukuisia seikkoja, jotka eivät täsmää sen kanssa, mitä Auer on kertonut surmayön tapahtumista.

Ulkopuoliset äänet

Niemen mukaan nauhalla ei kuulu lainkaan ulkopuolisen ihmisen puhetta.

- Normaalisti hätäpuheluiden taustalla kuuluu aina huutoa ja mäiskettä. En muista urani aikana tämän lisäksi kuin yhden tapauksen, jossa surmaaja ei olisi sanonut mitään tekonsa aikana. Jokelan kouluampuja ei puhunut lainkaan, Niemi muistelee.

Niemi sanoo, ettei puhelussa kuulunut myöskään sitä, että ulkopuolinen olisi poistunut talosta.

Jukka S. Lahden äänet

Nauhalla kuuluu uhrin voihketta. Niemen mukaan äänet kuuluvat liian voimakkaasti, kun ottaa huomioon puhelimen sijainnin ja Lahden sijainnin.

Lisäksi kolme voimakasta voihkaisua kuuluvat Niemen käsityksen mukaan liian lähekkäin, kun ottaa huomioon, millaisia vammoja Lahdella oli.

Niemi kertoo puhuneensa asiasta lääkärin kanssa, joka arvioi, että vakavan keuhkovamman saanut henkilö voi hengittää ja tuottaa ääniä noin minuutin. Lahti voihki nauhalla kahden minuutin ajan.

Lisäksi Niemi piti omituisena sitä, ettei Lahti esimerkiksi pyytänyt tekijää lopettamaan väkivaltaa, vaan ainoastaan voihki.

Askeleet

Niemen arvion mukaan tallenteella ei kuulu kuin yhdet askelten äänet, eikä niiden alla kuulu lasinsiruja.

Hätäkeskuspuhelun perusteella tehdyssä rekonstruktiossa havaittiin, että tallenteella kuullut askeleet olivat henkilön, jolla oli kengät jalassa.

Askeleet olivat hyvin nopeat, joten Niemen arvelun mukaan ne kuuluisivat lapselle tai naiselle, eivät miehelle.

Hengitysäänet

Niemen mukaan nauhalla kuuluu ylimääräiset hengitysäänet, kun tytär keskustelee hätäkeskuspäivystäjän kanssa.

Äänet ovat Niemen mukaan matalammat kuin tyttären hengitysäänet ja päivystäjä puhuu niiden aikaan, eli hän ei voi olla hengittäjä. Niemen arvio onkin, että Auer olisi ollut rinnakkaispuhelimessa puhelun aikana.

Tyttären rooli

Tallenteella kuuluu kova rääkäisy. On arvioitu, että huutaja olisi Auerin vanhin tytär, joka kirkaisi nähdessään isänsä.

Niemen mukaan ääni on outo, sillä se katkeaa kesken, eikä jatku "luonnollisesti" loppuun. Niemen tulkinta on myös, että tuolla kohdalla olisi kaksi ääntä päällekkäin .

Lisäksi tytär sanoo puhelun aikana, että "isä ei voi hyvin", mutta ei mainitse, että isän kimpussa olisi vieras henkilö.

Auerin harrastuneisuus

Niemi arvioi, että Anneli Auer olisi voinut koostaa etukäteen nauhan, jonka olisi soittanut puhelun taustalla.

Auerin tietokoneelta löytyi äänitallenteita, joissa muun muassa lasten laulupätkiä oli muokattu. Ääniä oli esimerkiksi korotettu, hidastettu ja lisätty kaikua.

Puolustuksen kritiikki

Auerin puolustus pitää Niemen tulkintoja liian pitkälle vietyinä ja asenteellisina. Asianajaja Juha Manner kyseenalaistaa erityisesti sen, millaisia tulkintoja äänitutkija voi tehdä esimerkiksi ihmisten käyttäytymisestä ja fyysisistä vammoista.

Lisäksi puolustus muistuttaa, että Niemi on tehnyt tallenteesta useita litterointeja ja niiden sisältö on vaihtunut vuosien mittaan.

Esimerkiksi ensimmäisessä litteroinnissaan Niemi löysi nauhalta kamppailun ääniä sekä vaimeita askeleita ja lyhyitä miesääniä, joita ei pystytty tunnistamaan tietylle henkilölle kuuluviksi. Niemi myöntää asian ja perustelee tätä sillä, että ensimmäinen lausunto asiasta piti tehdä niin nopeasti.

Omituisena muutoksena Manner piti myös sitä, ettei Niemi tehnyt nyt samaa johtopäätöstä Lahden tilasta kuin viime käsittelyssä. Tuolloin Niemi arvioi, että Lahti oli kuollut jo ennen puhelua, nyt hän oli sitä mieltä, että Lahti oli hiljaa, ei välttämättä kuollut.

Lisäksi Niemen ajatus Auerin rinnakkaispuhelimen käyttämisestä on syntynyt Mannerin mukaan liian myöhään. Niemi on puhunut rinnakkaispuhelimesta vasta viime vuosina.

Mannerin mukaan puheet etukäteen tehdystä nauhoitteesta ovat myös erikoisia, sillä puhelun taustalta ei kuulu esimerkiksi nauhurin kelausääniä tai painikkeen painelua.

- Minkälainen laitteen olisi oltava, etteivät sen käyttöäänet kuuluisi, Manner kysyi.

- En osaa sanoa, mikä se laite olisi. Jos tietokonetta on käytetty, siitä ei kuuluisi ääniä, Niemi vastasi.

Lisäksi Manner huomautti, että Auerilla oli tapahtuma-aikaan oma nettisivusto, johon hän oli ladannut lasten lauluja. Hänen mukaansa äänten muokkauksessa oli kyse siitä ja muu oli ylitulkintaa.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.