Aarnio-oikeudenkäynnissä erikoista sanastoa: Sosiaaliliittymät ja pelipuhelimet

Aarnio-oikeudenkäynti avaa kuvaa siitä miten rikolliset ja poliisit ovat käyttäneet matkapuhelimia. Salissa puidaan erikoisia termejä kuten pelipuhelin, sosiaaliliittymä ja operaatiopuhelin.

Aarnio-oikeudenkäynti jatkui torstaina Helsingin käräjäoikeudessa, kun salissa puitiin syyttäjien United Brotherhood -jengipomona pitämän Keijo Vilhusen puhelinliikennettä.

Itse käsittely eteni salissa varsin verkkaiseen tahtiin. Syyttäjä Antti Sundberg vertaili tuntikausia Vilhusen sosiaaliliittymän liikkeitä Vilhusen pelipuhelimiin.

Käräjätuomari Sirkka Jänttikin kiirehti syyttäjiä, mutta mitään vaikutusta sillä ei ollut. Juttu on pahasti kesän alussa tehdystä aikataulusta perässä.

Aarnio-jutun puhelintermejä

Sosiaaliliittymä tarkoittaa sellaista tavanomaista puhelinta, jonka numero on yleisesti tiedossa. Tällaisella liittymällä siis pidetään myös yhteyksiä useisiin eri ihmisiin. Sosiaaliliittymissä ei pitäisi rikoksista sopia. Aarnio käytti näistä laitteista tekstiviesteissään nimitystä siviilimankeli.

Poliisien "sosiaaliliittymät" ovat puolestaan virkapuhelimia.

Sen sijaan pelipuhelimet ovat laitteita, joilla pidetään yhteyttä vain kahden henkilön keskinäistä yhteyttä. Pelipuhelimilla halutaan salata se, että yhteyttä on ylipäätään pidetty. Usein käytetään vain tekstiviestejä.

Pelipuhelimet ovat halpoja kännyköitä, ne ostetaan käteisellä satunnaisesta kaupasta ja numerot ovat anonyymejä prepaid-liittymiä. Puhelimia ja liittymiä vaihdetaan usein. Pelipuhelimen rinnalla käytetään myös pelkkää prepaid-termiä.

Poliisit kutsuvat jutussa näitä pelipuhelimia myös operaatiopuhelimiksi, erityisesti juuri poliisin sitä hallussa olevaa laitetta. Poliisit myös antoivat laitteita rikollisille. Niitä kutsuttiin mm. nimellä firman luuri.

Oikeussalissa aiemmin kuultujen kertomusten mukaan huumepoliisilla oli kymmeniä ja kymmeniä prepaid-liittymiä, joilla vinkkimiehiin ja -naisiin pidettiin yhteyksiä. Niitä usein säilytettiin joko autoissa, poliisitalossa tai huumepoliisin Länsi-Pasilassa olleessa piilokonttorissa. Mitään kirjaa puhelimista ei pidetty. Näitä kutsuttiin myös toisinaan päivystyspuhelimiksi.

Esitutkinnasta selviää, että jotkut poliisit pitivät yhdellä prepaidilla yhteyttä useisiin tahoihin. Tällöin tarkoitus on vain salata se, että kyse on poliisin puhelimesta.

Jutussa on vilahtanut myös muita puhelintermejä. Vihjepuhelin on julkinen numero, jonka kautta huumepoliisi sai kansalaisilta vihjeitä. Poliisilla on myös ”auttavia” puhelimia, joita on annettu esimerkiksi kiristystapausten uhreille yhteyden saamiseksi poliisiin.

Oikeussalissa sosiaaliliittymiä ja pelipuhelimia linkattiin takautuvien televalvontatietojen kanssa. Eli jos tavallinen numero on ollut jatkuvasti samoissa paikoissa kuin pelipuhelin, niin niistä päätellään prepaidin olleen tietyn henkilön hallussa.

Syyttäjä kävi teletietoja yksityiskohtaisesti läpi, vaikka Vilhusen puolustus pääosin myönsi pelipuhelinten olleen hänen hallussaan.

Vilhunen on myöntänyt pitäneensä yhteyttä huumepoliisiin, mutta huumerikokset hän kiistää jyrkästi muiden syytettyjen tapaan. Asianajaja Markku Fredmanin mukaan yhteydenpito ei todista mitään siitä, että olisi tehty huumekauppoja.

Syyttäjän käsityksen mukaan Jari Aarnio järjesteli huumekauppoja Pasilan miehen pelipuhelimien avulla. Liittymiä oli paljon ja niitä vaihdettiin usein. Yhdellä liittymällä ja puhelimella pidettiin yhteyttä vain yhteen henkilöön.

Aarnion puolustuksen mukaan mitään Pasilan miestä ei ole olemassakaan, vaan syyttäjien tarkoittamat liittymät ovat olleet osa Helsingin huumepoliisin tiedottajatoiminnassa käyttämien operaatiopuhelinten katrasta.

- Vaikka syyttäjä sanoisi kuinka monta kertaa Aarnion olevan Pasilan mies, niin se ei sitä todista, Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi huomautti.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.