Aarnion puolustus: Syyttäjä ymmärsi kaiken väärin

Jari Aarnion puolustus on kaikesta eri mieltä kuin syyttäjä. Helsingin käräjäoikeudessa kuultiin keskiviikkona keskeisten syytettyjen loppulausunnon.

Syyttäjän Mikko Männikön mukaan Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio syyllistyi törkeään virka-aseman väärinkäyttöön, törkeän lahjuksen ottamiseen ja törkeään petokseen.

Syyttäjän mukaan jutussa on lukuisilla kirjallisilla todisteilla osoitettu, että Aarnio valmisteli seurantalaitehankintoja poliisissa, mutta samaan aikaan salaa omisti yritystä bulvaanijärjestelyn kautta. Hän hyötyi, kun sai omistuksen Trevocista.

Aarnion puolustus oli tästä täysin eri mieltä.

Asianajaja Riitta Leppiniemi perusteli toista tuntia sitä miksi syyttäjä on väärässä.

Ei valmistelija

Ensinnäkin Helsingin poliisilla ei 2009 ollut muuta mahdollisuutta kuin hankkia Trevocin laitteita. Aarnio ei ole esitellyt tai päättänyt mitään hankintoja, eikä poliisilaitoksen työjärjestykseen kirjattu mitään tehtäviä tai vastuita seurantalaitteista, puolustus lausui.

- Aarnion ryhmään kuului teknisen tiedustelun yksikkö, jossa oli asiantuntemus valmistella operatiivisen puolen tarpeita.

Leppiniemi huomatti, että EU:n petoksentorjuntaviraston rahoituksella tehdyt hankinnat olivat sellaisia, että rahoituksen saamisen jälkeen ne hankittiin ilman erillisiä esityksiä ja päätöksiä.

- Rahoitus määräsi hankinnat ja Tekti-ryhmä valmisteli sisällön eli hankki tarjoukset ja tilasi laitteet.

Aarnio vei asioita eteenpäin komentoketjussa eli vei tietoa ylöspäin.

- Aarnio pyrki pitämään yksikkönsä toimintakykyisenä. Syy toimintaan oli operatiivinen tarve, ei henkilökohtainen hyöty.

Ei esteellinen

- Aarnio ei ole ollut esteellinen, Leppiniemi totesi.

Puolustuksen mukaan Aarniolla ei ole ollut asemaa Trevocissa. Tästä kertoi Trevocia omistanut kolmikko.

Aarnion ja Trevocin Pataman valtava viestien määrä selittyy ystävyydellä. Muuten sillä ei ole merkitystä.

- Jos joku twiittaa paljon, niin mitä siitä voidaan päätellä? Joku twiittaa paljon.

Puolustuksen mukaan Aarniolla ei ollut asemaa Instiassa Trevocin kautta. Instian alun perin omistanut rikollispomon Keijo Vilhusen sisko ei edes tuntenut Aarniota. Yritys päätyi sittemmin jutussa niinikään syytetylle juristille. Hän tunsi Aarnion, mutta Aarniolla ei ollut mitään asemaa Instiassa.

Ei saa jäädä epäilyä

Puolustus muistutti, ettei jutussa saa jäädä varteenotettavaa epäilyä syyllisyydestä. Syyttäjän on osoitettava syyte toteen.

Puolustuksen mukaan syyttäjän tulkinnalle on olemassa Aarnion itsensä kertoma vaihtoehtoinen tapahtumainkulku.

Puolustuksen mukaan asiat menivät näin:

Trevocilla oli rahoitustarve. Eräs rikostiedustelun tietolähde halusi toisen poliisin kautta tavata Aarnion, ja kertoi etsivänsä sijoituskohdetta. Aarnio auttoi tässä. Kun Patamakin toivoi, että juristi katsoisi asiat, niin Aarnio otti yhteyttä asianajotoimiston juristiin kaveripohjalta.

Tässä vaiheessa juristi selvitti Instian taustat. Huumepoliisissa taas joku tiesi, että UB-pomo on Instian omistajan sisar. Tiedustelutoimin poliisi halusi selvittää onko Vilhunen mukana. Tuossa vaiheessa Aarnio välitti asiakirjoja ja sisar paljastui nuhteettomaksi.

Aarnion autotallista löytyneet asiakirjat eivät ole alkuperäisiä pankkitunnuksia lukuun ottamatta. Kyse oli rikostiedustelupapereista ja ne päätyivät Aarniolle, kun huumeyksikön muuton yhteydessä autotalliin vietiin rulokaappeja.

Ei yhteyttä

Leppiniemi huomautti, että löytyneissä pankkitunnuksissa ei ole Aarnion sormenjälkiä.

Joissain asiakirjoissa on Aarnion sormenjälkiä ja tunnistamattomaksi jääneitä jälkiä. Se tukee Aarnion kertomusta siitä, että hän oli kopioinut tietolähteen kanssa papereita. Tietolähteen jäljet jäivät tunnistamattomaksi, koska häntä ei ole rekisteröity rikoksista.

Leppiniemi huomautti, että missään papereissa ei ole Keijo Vilhusen sormenjälkiä.

Puolustus totesi, että Vilhusen ja Aarnion olisi syyttäjän kuvion mukaan pitänyt tavata. Mutta vaikka huumejutussa todella paljon televalvontaa paikannustietoineen, tässä jutussa ei ole esitetty mitään näyttöä siitä, että edes Aarnion ja Vilhusen puhelimet olisivat olleet samoissa paikoissa.

Leppiniemi huomautti, että Vilhunen kiisti Aarnion roolin viidessä kuulustelussa, mutta yhdessä mainitsi Aarnion olleet itse tämä liikemiestietolähde.

Puolustuksen mukaan on siis vain yksi Vilhusen esitutkintakertomus, eikä Vilhunen ole halunnut puhua oikeussalissa. Leppiniemi ei antanut painoa Vilhusen kertomukselle.

- Syyttäjän väitteiden tueksi ei ole näyttöä. Aarnion esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku on mahdollinen. Syyte on hylättävä.

Ei riskiä

Puolustus pui vielä petossyytettä. Leppiniemen mukaan seurantalaitejärjestelmässä ei ollut mitään tietoturvariskiä, eikä rikollispomon sukulaisuus saastuta sisarta.

Viranomaiset lopettivat seurantalaitteiden käytön, koska Trevoc-yhtiö kytkettiin tutkinnanjohdon kertomana United Brotherhoodiin.

Asianomistajat löivät laimin oman selonottovelvollisuutensa Trevocin asioista. Esimerkiksi vaihtovelkakirja olisi näkynyt asiakastiedon rekisteristä. Leppiniemi muistutti, että kyse oli viranomaistahoista, joissa on erityisosaamista talousrikosten tutkinnassa.

Ei lahjusta

Leppiniemi ihmetteli rahan kulkua lahjusrikoksessa. Syytteiden mukaan lahjuksen antoivat Pasi Patama ja kaksi muuta Trevocin omistajaa siten, että Aarnio sai osuuden yhtiöstä.

Kaksisataatuhatta euroa tuli kuitenkin Trevociin Instia Groupilta, Leppiniemi huomautti. - Ei siis Trevocista. Syyttäjän väite lahjuksesta on rahan kulku huomioiden mahdoton.

Keskiviikkona ehdittiin kuulla myös Trevocin Pasi Pataman loppupuheenvuoro. Puolustus ihmetteli syyttäjän rakentamaa kuviota ja vaati syytteiden hylkäämistä.

Oikeus antaa päätöksen 2. kesäkuuta.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.