Huumepoliisien juttu: Voidaanko poliisi tuomita virkarikoksesta, jos rikos ei selviä?

Helsingin huumepoliisin jutussa käsitellään mielenkiintoista kysymystä: syyllistyykö poliisi virkarikokseen, jos tutkittavana oleva rikos ei selviä? Huumepoliisien pitkään vatvotun jutun oikeuskäsittely alkoi torstaina Helsingin käräjäoikeudessa.

Alun perin poliiseja epäiltiin siitä, että he olisivat huumejutuissa suojelleet tiedottajiaan rikosepäilyiltä. Vakavimmat rikosepäilyt kuitenkin kaatuivat syyteharkinnassa ja nostetuissa syytteissä on kyse lähinnä laiminlyönneistä.

Helsingin huumepoliisin päällikköä Jari Aarniota syytetään kahdesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi kahteen haaraan jakautuvassa jutussa syytteessä on kolme muuta Helsingin huumepoliisin miestä sekä keskusrikospoliisin rikosylikomisario Tero Haapala.

Valtionsyyttäjä Mika Illman vaati huumepoliisien rikosjutussa laajaa salassapitoa. Syytettynä olevat poliisit sen sijaan ilmoittivat, että juttu on käsiteltävä oikeudessa julkisesti. Käräjäoikeus päätyi toistaiseksi salaamaan jutun asiakirjat, mutta itse käsittelyä ei salattu huumepoliisien pyynnöstä.

Juttu jakautuu kahteen haaraan.

Haara 1: "8 kiloa ja N.N."

Syytteiden mukaan haarassa yksi on kyse kahdeksan kilon huume-erästä ja sen vastaanottajasta. Helmikuussa 2001 Virosta tuotiin Suomeen runsaat kahdeksan kiloa amfetamiinia. Huumeiden maahantuoja otettiin kiinni - ja tuomittiin sittemmin yli 8 vuoden tuomioon - mutta huumerälle ei koskaan löytynyt vastaanottajaa.

Poliisin piirissä liikkui tapahtuman jälkeen epäily, että vastaanottajaa N.N. olisi poliisin toimesta varoitettu saapumasta paikalle, koska tämä olisi ollut Helsingin huumepoliisin tiedottaja.Epäilyn esitti keskusrikospoliisin huumetutkija.

Syyttäjä Mika Illman totesi oikeudessa, että tämä N.N. ei ole tiedottaja. - Emme voi olla varmoja, että kaikki uskovat tätä. Sen takia vaadimme salassapitoa.

Huumeiden maahantuoja sai puhelinsoiton, mutta soittotietojen perusteella soittajaa ei kuitenkaan kyetty selvittämään.

Tero Haapalaa syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska hän ei vienyt poliisin piirissä liikkunutta suojeluepäilyä syyttäjän arvioitavaksi.Haapala kiistää rikoksen, koska jutussa ei aikanaan ollut perusteita epäillä poliisirikosta.

Jari Aarnion osalta kyse ei ole tästä epäillyn tiedottajan suojelemisesta, vaan siitä ettei poliisi syyttäjän mukaan saanut selville huumeiden vastaanottajaa. Aarniota epäillään myös samasta laiminlyönnistä kuin Haapalaa. Myös Aarnio kiistää syytteet.

- Vastaanottajaa pyrittiin selvittämään. Siinä ei ole onnistuttu. Näin valitettavasti joskus tapahtuu, Aarnion vastauksessa todetaan.

Haara 2: "Kesken jäänyt tutkinta"

Toinen haara liittyy samaan aikaan vuosituhannen alussa, mutta ei juttuun. Keskusrikospoliisi aloitti esitutkinnan, joka siirrettiin Helsingin huumepoliisiin. Erään henkilön epäiltiin sotkeutuneen huumejuttuun.

Syyttäjän nykyisen käsityksen mukaan poliisilla oli tuolloin perusteet epäillä miehen ottaneen haltuunsa tai yrittäneen hankkia huumeita. Juttu ei koskaan päätynyt syyteharkintaan.

Alunperin poliiseja epäiltiin siitä, että he olisivat suojelleet tiedottajaansa, mutta tästä ei esitutkinnassa löytynyt näyttöä. Nyt oikeudessa puidaan laiminlyöntiä: sitä, että rikos ei selvinnyt.

- Tausta-ajatus käsillä olevassa kokonaisuudessa kulkee pelkistettynä niin, että henkilö valitaan poliisin maaliksi, mutta kun hänelle ei saada juttua, poliisi joutuvat tästä asiasta syytteeseen virkarikoksesta, jutun päätutkijan, rikosylikonstaapeli Juha-Matti Kemppisen vastauksessa todetaan. Kemppisen ohella syytteessä tässä haarassa ovat tutkintaa johtaneet rikoskomisario Jukka Larkio ja rikoskomisario Markku Mäkinen sekä yksikön päällikkö Jari Aarnio.

Kaikki kiistävät syytteet.

Katso Jarkko Sipilän raportti

(MTV3)

Lue aiempi juttu 8.6.2009:

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.