Ihmiskaupan uhri synnytti kolme lasta väärillä henkilötiedoilla – miten tämä on mahdollista?

Pirkanmaan ihmiskaupan uhri pakotettiin esiintymään toisen henkilöllisyydellä kolmessa synnytyksessä – miten tämä on mahdollista?

Nuori nainen pakotettiin synnyttämään kolme lasta tuomitun päätekijän tyttären nimiin eikä asia tullut esiin neuvolassa eikä synnytysten yhteydessä. Terveydenhuollon rakenteet eivät estä samankaltaista tapahtumasta uudestaan.

Luottamuksen varassa

Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kerrotaan, että terveydenhuollon potilaiden tunnistautuminen perustuu luottamukseen.

– Useimmiten, kun potilas ilmoittautuu, hän esittää Kela-kortin ja puhelimitse aikaa varatessaan kertoo henkilötunnuksen, aluehallintoylilääkäri Minna Helenius sanoo.

Henkilötunnuksen ilmoittamalla tai toisen henkilön Kela-korttia käyttämällä voi parhaassa tapauksessa esiintyä täysin toinen henkilö.

– Terveydenhuollon ammattilaisen tulee varmistaa, että hän hoitaa oikeaa henkilöä, mutta yleensä luotetaan siihen, mitä potilas on ilmoittanut, alueylilääkäri Minna Helenius kertoo.

Voisiko kansalaisuudenkin saada vilpillä?

Mikään ei varsinaisesti estäisi vieraan maan kansalaista esiintymästä Suomen kansalaisen henkilötunnuksella tai Kela-kortilla, jos kuvallista tunnistusta ei tarvita.

Selkeästi ulkomaalaistaustaiselta saatetaan kuitenkin pyytää henkilöpapereita. 

– Ulkomaalaistaustaiselta tarkistetaan usein passi jo sen vuoksi, että varmistetaan henkilön oikeus julkisen terveydenhuollon palveluihin, Helenius kertoo. 

Keskusrikospoliisin rikoskomisario Jouko Ikonen ei ole havainnut ilmiötä ainakaan ihmiskauppaan liittyvien rikosten piirissä ja uskoo, ettei se ole näkynyt muissakaan yksiköissä.

– Ei sitä mielestäni ilmiöksi voi kutsua. Vääriä henkilötietoja tietenkin käytetään jonkin verran, mutta mieleen ei tule mitään tämän kaltaista tapausta, Ikonen sanoo.

Oletuksena oikea henkilöllisyys

Terveydenhuollon ammattilaisille ei oleteta tulevan edes erityisesti mieleen, että joku saattaisi pyrkiä esiintymään vilpillisesti toisen henkilöllisyydellä tavanomaisessa vastaanotto- tai neuvolatilanteessa.

Sen sijaan esimerkiksi lääkkeiden väärinkäyttötapauksissa henkilöllisyyden varmentaminen on tavallista.

– Jos ihan kantasuomalainen tulee esimerkiksi äitiysneuvolaan, niin oletuksena on, että henkilö ilmoittaa oikean henkilöllisyytensä ilmoittautuessaan neuvolaan.

Pirkanmaan tapausta Minna Helenius ei kommentoi tarkemmin, mutta myöntää, että tapauksen kaltainen mahdollisuus on olemassa.

– Periaatteessa se on ihan mahdollista, jos ilmoitetaan väärät henkilöllisyystiedot, eikä ole tullut esiin mitään syytä epäillä tilannetta.

Ei tiukennuksia näkyvissä

Terveydenhuollon järjestelmää ei ole rakennettu löytämään vilpillisiä tapauksia, vaikka varmistaminen vaatisi vain esimerkiksi kuvallisen henkilökortin näyttämisen.

– Terveydenhuollossa pyritään potilasturvallisuuteen ja siihen, että oikea potilas saa oikean hoidon. Se on terveydenhoidossa tärkeää, aluehallintoviraston Helenius sanoo.

Pirkanmaan tapauksen tyyppisiä tapahtumia ei ole Etelä-Suomen aluehallintovirastossa tullut ilmi yhtään.

Heleniuksen mukaan on yleisen keskustelun paikka, onko tarpeen, että jokaiselta vastaanotolle tai poliklinikalle tulijalta pyydetään virallinen henkilöllisyystodistus.

– En osaa ottaa kantaa, pitäisikö tällaiseen mennä. Toistaiseksi toiminta jatkuu luottamuspohjaisesti, aluehallintoylilääkäri Minna Helenius sanoo.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.