TV-Opas

Jarkko Sipilän kommentti: Reikäpäistä säästämistä

Valtionhallinnon säästökurimus ajaa reikäpäisiin säästöihin, joissa säästöt syntyvät vain paperilla, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä. Oikeuslaitoksessa puhutaan nyt käräjäoikeuksien määrän vähentämisestä.

Korkeimman oikeuden presidentin virasta eronnut Pauliine Koskelo vaati tällä viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa käräjäoikeuksien määrän leikkaamista nykyisestä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen siirtyneen Koskelon korvannut Timo Esko käänsi KKO:n kelkan ensimmäisessä julkisessa puheessa.

Koskelon mielestä suuremmissa käräjäoikeuksissa työt voidaan organisoida paremmin. Myös byrokratia vähenisi. Tästä Koskelo oli puhunut aiemminkin.

Uusi presidentti oli asianajajapäivillä toista mieltä. Palveluverkkoa uhkaakin harventuminen.

- Jos oikeudellinen infrastruktuuri maassa rapautuu, sen ennalleen palauttaminen on käytännössä lähes mahdotonta. Oikeuslaitoksen kaikkien orgaanien on tehtävä parhaansa palvelutason säilyttämiseksi, Esko totesi.

Ei siis ehtinyt pöly laskeutua takaisin vihreän lakikirjan päälle presidentin virkahuoneessa Pohjois-Esplanadilla, kun KKO:n kanta jo muuttui.

Ajatus käräjäoikeuksien määrän vähenemisestä juontaa vuoden taakse. Silloin oikeusministeriön virkamiehistä koostunut työryhmä ehdotti, että oikeuksia olisi jatkossa 14 tai 17. Nykyisin monella maakuntien käräjäoikeuksilla on useita toimipaikkoja, mutta niiden määrä leikattaisiin nykyisestä 57:stä 33:een.

Suunta on ollut alaspäin. Edellinen karsinta tehtiin vuonna 2010, jolloin silloinen määrä leikattiin puoleen, nykyiseen 27:ään.

Viime kevään työryhmän ajatuksena oli, että käräjäoikeudessa olisi vähintään 20 tuomaria. Työryhmä arveli tuolloin, että  tiloja karsimalla voisi syntyä jopa 1,5-2 miljoonan euron vuotuiset säästöt.

No, ei se kyllä ole oikeasti kovin paljoa.

Aarnio-juttu tulee maksamaan oikeuslaitokselle enemmän. Ruanda-oikeudenkäynti maksoi oikeusministeriölle kolme miljoonaa, kun käräjäoikeus ja hovioikeus matkasivat tulkkien kanssa Ruandaan ja Keniaan selvittämään kansanmurhan syyllistä.

Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä säesti presidentti Eskoa, joka on muuten ollut aikanaan asianajajaliitossa töissä. Asianajajaliitto vastustaa käräjäoikeuksien määrän pudottamista, koska se vähentää asianajajien töitä ja määrää niillä paikkakunnilla, joista oikeus katoaa.

Tämä huoli on kansalaisten näkökulmasta kyllä ymmärrettävä. Harva joutuu rikoksesta syytettynä oikeuteen, mutta asianajajat hoitavat myös avioeroja, perinnönjakoja ja riitajuttuja.

1500-1600-luvun vaihteen englantilaisfilosofi Francis Baconia mukaellen: ”Jos käräjäoikeus ei ole kansalaisten luona, kansalainen menee käräjäoikeuden luo”.

Eli harventunut oikeusverkko lisäisi niin syytettyjen, todistajien, uhrien kuin heidän avustajiensa sekä riitajuttujen matkakuluja. Valtio maksaisi osan niistä.

Reikäpäisiä säästöjä

Koko tämä toimipaikkojen karsiminen on muodostunut reikäpäiseksi säästöjen etsimiseksi.

Reikäpäistä se on siksi, että säästöt ovat veronmaksajan näkökulmasta pitkälti kuvitteellisia.

Otetaan esimerkiksi Porvoo. Oikeusministeriön työryhmä esitti Porvoon käräjäoikeuden lakkauttamista. Samassa valtion omistamassa virastotalossa toimivat kuitenkin poliisi, verottaja ja ulosotto. Todennäköisesti tilat päätyisivät näille. Ilman isoa remonttia - sellainen muuten tehtiin oikeudessa vain viisi vuotta sitten - vaikea nähdä tiloja muussa käytössä.

Eli kun talon omistaa valtio, niin säästöjä syntyy vain oikeusministeriön papereissa. Valtio ei säästä.

Mieleen nousee väistämättä vanhat hölmöläistarinat, vaikka se jossa pimeään huoneeseen tuotiin säkillä valoa. Eli kun valtio säästää, niin rahasta ei ole pulaa.

Ongelmana tässä on se, että suurin piirtein samalla alalla toimivat organisaatiot katsovat kukin vain omaa toimintaansa. Kokonaisuutta ei mieti kukaan. Todellisia säästöjä saataisiin yhteisestä tietojärjestelmästä, mutta sellainen on ilmeisen mahdoton rakentaa. 

Tilasäästöjä saataisiin, jos Porvoosta lakkautettaisiin kaikki ja talo huutokaupattaisiin. 

22, 12, 11, 10 ja 27

Nykyisin Suomessa on ulosottoalueita 22, poliisilaitoksia 12, syyttäjävirastoja 11, maistraatteja 10 ja käräjäoikeuksia se 27.

Jotenkin vaan tuntuu, että kaikkein järkevintä olisi jos näiden eri valtion toimijoiden alueet olisivat samat. Suurimmat säästöt saataisiin, kun asioita pohdittaisiin kokonaisuutena.

Ai niin, sellainenhan järjestelmä aikanaan oli. Sen nimi oli kihlakunta. Ne lakkautettiin 2007.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.