Jengipykälä jakaa oikeusoppineitakin – ei vielä yhtään tuomiota

Niin sanottua jengipykälää koetellaan jälleen Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa tällä viikolla. Syyttäjä on nostanut syytteen yhdeksää Helvetin enkelit -järjestön alaosaston jäsentä vastaan.

Vastaajia syytetään muun muassa järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta. Siitä ei ole annettu Suomessa tähän mennessä ainoatakaan tuomiota.

- Tämä lainpykälä on syyttäjän näkökannalta ollut hyvin haastava. Usein syytetyt tuomitaan käsittelyssä olevan konkreettisen rikoksen tekemisestä, mutta osallistumissyyte kaatuu, sanoo useissa järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvässä jutuissa syyttäjänä toiminut Anna-Riikka Ruuth.

Tällä hetkellä rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta voidaan tuomita, jos viisi rikoksen tunnusmerkkiä täyttyy. Ryhmän tulee olla kooltaan yli kolmihenkinen ja toiminnan tulee olla luonteeltaan pysyvää.

Lisäksi organisaation tulee olla rakenteeltaan järjestäytynyt ja rikollisen toiminnan tulee olla yhteistuumaista. Viimeinen kriteeri on, että ryhmä on järjestäytynyt vakavien rikosten tekemistä varten.

- Oman kokemukseni mukaan syytteet kaatuvat yleensä viimeiseen kohtaan. Kolme-neljä ensimmäistä saattavat täyttyä, mutta sitten tyssää, Ruuth kuvaa.

Oikeusministeriön työryhmä onkin pohtinut tarvetta uudistaa jengipykälää. Ruuthin mielestä uudistukselle olisi tarvetta, sillä oikeuskäytäntö on nyt hajanaista ja tulkinnat riippuvat tuomioistuimesta.

- Toivoisin, että järjestäytyneen rikollisryhmän määrittely olisi selvempää. Erityisesti siihen tarvittaisiin selvyys, onko ryhmä pitänyt perustaa vakavien rikosten tekemistä varten vai riittääkö, että rikosten tekeminen liittyy selkeästi ryhmän toimintaan.

Juristi: Lakia ei pidä muuttaa

Muun muassa moottoripyöräkerhojen jäseniä oikeudessa puolustanut juristi on pykälän muuttamisesta eri mieltä.

- En näe uudistukseen mitään tarvetta. Ei lakia pidä muuttaa vain siksi, ettei saada tuomioita. Pitäisi ennemmin ajatella, että nykyinen laki on hyvä, mutta mitään tuomittavaa ei yksinkertaisesti ole, sanoo juristi Kari Toivanen.

Nytkin Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa vastaajaa puolustavan Toivasen näkemys on, että moottoripyöräjengiläisten perusoikeuksia rikotaan Suomessa jatkuvasti. Hänen mielestään syyttömyysolettama ei ole mukana poliisin esitutkinnoissa, vaan poliisi tuomitsee jengiläiset jo tutkinnan aluksi ja suorittaa esitutkinnan tästä lähtökohdasta.

- Ensin epäilty todetaan tutkinnassa syylliseksi, sitten haetaan näyttö syyllisyyttä varten. Tämä vääristää koko esitutkinnan. Varmuuden vuoksi syyttäjä nostaa vielä syytteet kaikesta mahdollisesta ja kaikkia mahdollisia ihmisiä vastaan. Oikeudessa nämä syytteet sitten hylätään, Toivanen kärjistää.

Toivasen mielestä keskeinen ongelma on, että suurilla syytemäärillä järjestöt leimataan rikollisiksi, vaikka syytteet oikeudessa kaatuisivatkin. Hänen mukaansa poliisin ja jengien välit ovat hankalat siksi, etteivät jengiläiset koe saavansa oikeudenmukaista kohtelua virkavallalta.

- En kommentoi -lausahduksilla ei ole tarkoitus vaikeuttaa esitutkintaa. Jos henkilö lähtökohtaisesti syyllistetään rikolliseksi, ei hän luonnollisestikaan halua osallistua tällaisen tutkinnan edistämiseen. 

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.