Kantajat vähenivät tupakkajutussa, lakimiehet eivät

Helsingin hovioikeuteen pakkautui tänään kuusitoista tummiin pukeutunutta lakimiestä, kun kevytsavukejutun käsittely alkoi.

Täysissä voimissaan oli myös jutun aloittanut professori Erkki Aurejärvi, joka hakee referenssiä tupakkayhtiöitä vastaan nyt toista kertaa. Oikeuden puheenjohtaja kuitenkin muistutti, että nyt alkanut oikeudenkäynti on kokonaan uusi.

– Oikea paikka A-oikeudenkäynnin esiin nostamiseen on loppulausunnoissa, totesi hovioikeudenneuvos Tapio Vanamo.

Vanamo viittaa niin sanottuun Pentti Ahon juttuun, jonka meni nurin korkeimmassa oikeudessa äänestyspäätöksellä vuonna 2001. Pentti Aho kuoli kesken oikeudenkäynnin.

Emeritusprofessori Erkki Aurejärvi

Myös nyt meneillään olevassa jutussa on väki vähentynyt. Alun perin neljästä kantajasta on mukana enää kaksi naista. Yksi on kuollut ja yhtä, Aurejärven sanojen mukaan lääkäri oli kieltänyt kiusaamasta.

Hovioikeudessa kaksi varhaisesta teini-iästä asti tupakoinutta naista vaatii British American Tobacco Finlandilta sekä Amerilta noin 100 000 euron vahingonkorvauksia tupakan heille aiheuttaneista sairauksista.

Naiset hävisivät käräjäoikeudessa ja heidät tuomittiin maksamaan satoja tuhansia euroja yhtiöiden oikeudenkäyntikuluja.

Yksityiskohtia janotaan myös salin ulkopuolella

Kevytsavukejuttua puidaan hovioikeudessa koko pitkä syksy. Kanteiden laajuutta kuvaa se, että jo tänään aamupäivällä aikataulusta oltiin puoli tuntia myöhässä.

Sekä molempien tupakkayhtiöiden että kantajien tiimissä on kussakin vähintään neljä lakimiestä.

Asianajaja Ari Kantor

Amerin asianajaja Ari Kantor oli kiinnostunut myös mahdollisuudesta käyttää nettiyhteyttä, jolla tietoa saataisiin välitettyä jouhevammin eteenpäin. Salidebattia ovat kiinnostuneet kuulemaan lääkärit, kemistit ja muut juristit.

- Todistajat eivät saa olla tietoisia asioista, puheenjohtaja Vanamo totesi tekniseen pyyntöön, jota oikeus harkitsee.

Käyttäjien vastuu uudelleen arvioitavana

Käräjäoikeuden lokakuussa antaman tuomion mukaan tupakkayhtiöillä ei ole vahingonkorvausvelvollisuutta tai tuotevastuulain edellyttämää turvallisuuspuutetta, sillä tupakoinnin haitallisuus on ollut tiedossa jo 1950-luvulla.

Käräjäoikeus kuitenkin totesi, että naisten tupakointi on aiheuttanut kantajille keuhkosyövän, keuhkoahtaumataudin ja nikotiiniriippuvuuden. Alioikeuden mukaan sairaudet olisivat olleet estettävissä, jos naiset olisivat lopettaneet tupakoinnin vuoden 1975 tienoilla.

Tuolloin naiset ovat kertoneet myös ymmärtäneensä tupakoinnin haitat. Vuonna 1977 uusi tupakkalaki toi varoitustekstit askeihin.

– Käräjäoikeus ei ottanut kantaa siihen, milloin tupakkariippuvuus on alkanut. Se on alkanut jo 50–60-luvulla. Toinen seikka on, miten kevytsavukkeita on markkinoitu, professori Aurejärvi sanoo.

Tupakkayhtiöt eivät halunneet kommentoida asiaa salin ulkopuolella. Oikeudessa naisten asiat käsitellään pääosin yhteisesti. Asiassa annetaan aikanaan kaksi tuomiota.

- Uusia kanteita ei tämän jälkeen tule, mutta ryhmäkanteita voi tulla. Suomi on ollut maa, jossa on käytetty paljon Marlboroa, Aurejärvi totesi.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.