Käsikirja avuksi rikoksen uhrin suojeluun: "Iso asia monelle, ettei tarvitse kohdata epäiltyä"

Rikoksen uhria pyritään suojelemaan entistä paremmin koko oikeusprosessin aikana. Sisäministeriö julkaisi vastikään käsikirjan, jonka tavoitteena on yhtenäistää rikoksen uhrin suojeluprosessia.

Mistä apua?

Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla tukipalveluita.

RIKU tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville.

RIKUn auttava puhelin päivystää maanantaista tiistaihin kello 13-21 ja keskiviikosta perjantaihin kello 17-21, p. 0203 16116.

Juristin puhelinneuvonta maanantaista torstaihin, p. 0203 16117.

Lisätietoja nettisivuilta.

Tietoa rikoksen uhrin oikeuksista laajemmin täältä.

Netistä ladattavan käsikirjan tarkoituksena on helpottaa viranomaisia tunnistamaan rikoksen uhrin suojelutarve. Oppaassa käydään muun muassa läpi se, kuinka seksuaalisen hyväksikäytön uhria tulisi kuulla mahdollisimman hienotunteisesti.

– Tarvittiin yhteisesti sovittu asiakirja siitä, että rikosprosessi esitutkinnasta tuomioistuimeen käsittelee tiettyjä asioita ja ne tehdään tietyssä vaiheessa ja koko maassa samalla tavalla, käsikirjan koostaneen työryhmän vetäjä, Sisäministeriön poliisitarkastaja Antti Simanainen sanoo.

Käsikirja liittyy myös maaliskuun alussa voimaan astuneeseen lakimuutokseen, jonka myötä viranomaisille tuli aiempaa laajempi velvollisuus ilmoittaa rikoksen uhrille hänen oikeuksistaan esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Uudistukset liittyvät EU:n uhridirektiivin täytäntöönpanoon.

Uutta on se, että laki koskee nyt kaikkia asianomistajia.

– Jos mummolta näpistetään laukku ja hän traumatisoituu tästä, niin hän voi jossain tapauksessa saada suojelua tämän direktiivin ja muutoksen myötä, Simanainen kertoo.

Suojelutoimet tapauskohtaisia

Suojelutarpeen arviointi tehdään tapauskohtaisesti, yhteistyössä rikoksen uhrin kanssa.

– On hirveän vaikea tietää etukäteen rikostyypin mukaan, kuka tarvitsee suojelua. Nämä tapaukset ovat yksilöllisiä, joihin vaikuttavat esimerkiksi uhrin henkilökohtainen tilanne. Henkeen, terveyteen ja vapauteen liittyvät törkeät rikokset ovat toki sellaisia, joissa uhri tarvitsee apua, kertoo toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg Rikosuhripäivystyksestä.

Rikosuhripäivystys tarjoaa rikoksen uhrille tukea esimerkiksi neuvonnan ja keskusteluavun merkeissä. Uhrin on myös mahdollista saada henkilökohtainen tukihenkilö, joka on hänen tukenaan rikosprosessin alusta loppuun saakka.

Esitutkinnan aikana uhri voi pyytää samaa sukupuolta olevan poliisin suorittamaan kuulustelut. Oikeudessa hänellä on mahdollisuus tarvittaessa todistaa näkösuojan tai videoyhteyden takaa.

– On iso asia monelle uhrille, ettei heidän tarvitse silmästä silmään kohdata rikoksesta epäiltyä oikeudenkäynnissä, Åberg korostaa.

Sisäministeriön käsikirjalle on ollut tarvetta, sillä esimerkiksi tukipalveluihin ohjaamisessa on ollut paljon alueellisia eroja.

– Tämä käsikirja on kyllä iso asia ja edistysaskel. Nyt direktiivin myötä poliisille on tullut vahvempi velvollisuus ohjata uhreja tukipalveluihin ja me tietysti kovasti toivotaan, että tämä tulee näkymään konkreettisesti siinä, että poliisit kaikkialla Suomessa ohjaisivat tukipalveluja tarvitsevia rikoksen uhreja Rikosuhripäivystykseen, Åberg sanoo.  

"Suurin osa rikoksista jää pimentoon"

Vaikka direktiivin ja käsikirjan myötä rikoksen uhrin asema on Suomessa hyvillä kantimilla, Åbergin mukaan yksi haasteista on yhä rikoksen tunnistaminen.

– Suurin osa rikoksista jää pimentoon. Piilorikollisuus on erittäin vahvaa esimerkiksi seksuaalirikoksissa. Sen vuoksi olisi tärkeää, että kouluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa osattaisiin tunnistaa rikos ja ohjattaisiin uhreja tukipalveluihin. Esimerkiksi kaikki nuoret eivät aina ymmärrä joutuneensa rikoksen uhreiksi.

Rikosuhripäivystys on myös huolissaan rikosten pitkistä tutkinta-ajoista. 

– Monilla paikkakunnilla rikosilmoitusten käsittely on selvästi ruuhkautunut. Rikosilmoituksen tekijän kuuleminen ja esitutkinta saattaa viivästyä. Ihmiset eivät myöskään saa tietoa oman asiansa käsittelyn tilanteesta. Tämä aiheuttaa rikoksen uhrissa epätietoisuutta ja heikentää elämänlaatua, kertoo Åberg.

Uhrin tiedonsaantia halutaan parantaa

Harva rikoksen kohdannut tietää oikeuksistaan, joita voi vaatia esimerkiksi oikeuskäsittelyyn liittyen. Tämän vuoksi viranomaiset toivovatkin tiedon rikoksen uhrien oikeuksista ja suojelutarpeen arvioinnista leviävän entistä laajemmalle.

– Meidän työryhmän selvityksestä ilmeni, että rikoksen uhrit tietävät oikeuksistaan perin huonosti. Tietoisuutta ei mielestämme ole juurikaan ja sen tietoisuuden lisääminen on erittäin tärkeää, Antti Simanainen korostaa.

Oikeusministeriö on myös pureutunut tähän ongelmaan ja asettanut työryhmän rikoksen uhrin tiedonsaannin parantamiseksi. Työryhmä on valmistellut ehdotuksen rikoksen uhreille kohdennettavan viranomaisviestinnän kehittämiseksi.

– Hallitusohjelmassa on sitouduttu parantamaan rikoksen uhrin asemaa lainsäädäntömuutoksilla. Samalla on tärkeää kehittää viranomaisten toimintatapoja niin, että uhrin tarpeet otetaan huomioon nykyistä paremmin, oikeus- ja työministeri Jari Lindström muistutti ottaessaan vastaan työryhmän raportin.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.