Keksintöpetoksesta syytetty vakuuttaa akkukeksintönsä toimivan

Syyttäjä Antti Vuorenmaa vaatii yli kahden vuoden vankeustuomiota ns. Europositronin petosjutussa. Syyttäjän mukaan 69-vuotias Rainer Partanen on kerännyt vuosina 2001-2007 alumiiniakku-keksintöön liittyvillä valheellisilla lupauksilla noin 1,3 miljoonan euroa ja käyttänyt rahasta noin 600000 euroa omaan elämiseen. Partanen sai maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa alkaneessa oikeudenkäynnissä syytteen törkeästä petoksesta.

Syytekirjelmän mukaan yli miljoonasta kerätystä eurosta tuotekehitykseen olisi käytetty vain noin 3000 euroa.

Eläkkeellä oleva Rainer Partanen kiistää syytteen jyrkästi ja pitää keksintöään toteuttamiskelpoisena. Kyse on nykyisiä akkuja noin 20 kertaa tehokkaammasta alumiiniakusta, joka on tarkoitettu sähköautoon.

Kansakoulupohjalta keksijäksi ponnistanut Partanen kertoi ihmetelleensä 1980-luvulla miksi sähköauton akkuja ei ollut onnistuttu kehittämään ja ryhtyneensä pohtimaan asiaa. Hän sanoi kehittäneensä keksintöään jo 24 vuotta.

2000-luvulla hän oli päättänyt ryhtyä keräämään rahaa perustamansa yrityksen osakeannilla. Tarkoitus oli ollut saada kasaan 2,4-4,5 miljoonaa euroa, jonka jälkeen olisi voitu ryhtyä kehittämään prototyyppiä ja ryhtyä patentoimaan keksintöä. Partanen kertoi ennen oikeudenkäynnin alkua, että keksintö on edelleen vireillä.

Syyttäjän mukaan keksintö on toteuttamiskelvoton. Oikeudessa aiotaankin kuulla kolme viikkoa kestävän käsittelyn aikana aiheesta todistajia. Syyttäjä Vuorenmaan mukaan Partanen on rahoittanut yrityksen rahoilla omaa elämäänsä.

Oikeus on määrännyt Partasen ja Europositronin omaisuutta vakuustakavarikkoon noin 645 000 euron edestä.

Europositron -yritykseen on rahaa sijoittanut noin 280 ihmistä, joista 106 on esittänyt oikeudessa korvausvaatimuksen. Osa sijoittajista kuitenkin katsoo, että poliisin ja syyttäjän toiminta haittaa yrityksen menestymismahdollisuuksia.

Syyttäjä: "Tavoite kerätä rahaa"

- Yritys on jättänyt 40 patenttihakemusta, joista yksikään ei ole johtanut myönnettyyn patenttiin, syyttäjä Vuorenmaa sanoi. Vuorenmaa kertoi, että Keksintösäätiö oli 90-luvun puolessavälissä hylännyt rahoitushakemuksen, koska akkukeksintöä oli pidetty toteuttamiskelvottomana ja fysiikan lakien vastaisena.

Syyttäjä uskoo, että Partanen on aidosti 70-80 -luvulla uskonut akkukeksintöön, mutta viimeistään 90-luvulla ymmärtänyt ettei keksinnöstä tule mitään. - Hän on ideoinut rahankeruun piensijoittajilta saadakseen palkinnon elämäntyöstään.

- Poliisitutkinnassa ei ole saatu näyttöä, että keksintö olisi toteuttamiskelpoinen. Partanen ei ole missään vaiheessa testannut käytännössä keksintöä.

- Yleensä ensin osoitetaan että keksintö toimii ja sitten haetaan rahaa kehitykseen, Vuorenmaa totesi. - Nyt on tavoiteltu suurta taloudellista hyötyä ilman, että tarvitsee osoittaa ensin keksinnön toimivan.

- Europositron ei ole tehnyt mitään tuotekehittelyä vuoden 2001 jälkeen. Sen ainoa tavoite on ollut kerätä rahaa.

Syytetty: "Keksintö mahdollinen"

Partanen sen sijaan katsoo keksinnön yhä mahdolliseksi. - Ketään ei ole erehdytetty tai kenellekään ei ole aiheutettu vahinkoa, Partasen asianajaja Tero Puha sanoi.

Puolustuksen mukaan Partaselle siirretyissä rahoissa on kyse Partasen palkasta ja hänen yritykselle lainaamista varoista.

- Keksintö on todellinen ja toteuttamiskelpoinen, Partanen sanoi.

Europositronin mukaan nanomolekyylitekniikkaa käyttäen voidaan valmistaa ladattavia alumiiniparistoja, joiden kapasiteetti on 20 kertaa nykyisiä suurempi. Lisäksi valmistuksessa käytettävät materiaalit ovat ympäristöystävällisiä ja kierrätettäviä. Europositronin mukaan teknologialla n. 60 kg voimanlähteellä saavutettaisiin kertalatauksella 870 km toimintasäde.

- 145 sijoittaa on ilmoittanut, ettei heitä ole petetty. He ovat tienneet, että kyse on riskisijoituksesta, Puha sanoi.

Partasen asianajaja Puhan mukaan vain muutama taho on tutkintapyynnön takana ja pyrkii estämään yhtiön toiminnan. Partanen kertoi Europositronin neuvotelleen keksinnöstä mm. Toyotan ja suuren alumiiniyrityksen kanssa.

- Lähes kaikki osakkaista ovat keksinnön takana ja he uskovat siihen edelleen, Puha sanoi. Vain alle 30 sijoittajaa on perustellusti vaatinut rahojaan takaisin, Puha totesi.

- Se että yrityksen varat ovat takavarikossa, ei ainakaan nopeuta keksinnön kehittämistä.

Puhan mukaan kuusi akateemista tutkijaa on ilmoittanut, että keksintö on mahdollinen. Partasen puolesta oikeuteen on nimetty 26 todistajaa.

- Mielenkiintoinen asia tämä on, käräjätuomari Maritta Pakarinen totesi, kun yksi asianomistajista halusi salissa tietää onko aiemmin vireillä ollut vastaavia juttuja. Aiemmista ennakkotapauksista tuomari ei osannut sanoa.

Sijoittaja: "Uskon teknologiaan"

Yksi rahaa yritykseen sijoittaneista asianomisajista kertoi olevansa kiinnostunut teknologiasta ja mm. ilmastoasioista.

- Minä olen huono liittymään Greenpeaceen, vaan ajattelin kehitystä rahasijoituksena. Jotain tarvitaan polttomoottorin tilalle, Salon seudulta kotoisin oleva mies kertoi. Hän ei esittänyt korvausvaatimuksia sijoittamistaan rahoista oikeudessa.

- Omasta mielestäni minulla oli riittävät tiedot, kun lähdin sijoittajaksi Olen päätynyt siihen, että tämä on toimiva keksintö ja tämä tullaan toteuttamaan, mies totesi. Oikeussaliin oli kutsuttu muutamia asianomistajia.

- Riski on asenne. Käsitykseni mukaan monet suuryitykset on perustettu näin.Minulle on täysin selvää, että tallaisista hankkeista yksi tuhannesta onnistuu.

Salolaismiehen mukaan hän oli kirjoittanut poliisille epäilevänsä hanketta, kun vuonna 2006 ylimääräisessä yhtiökokouksessa yrityksen toiminta oli päätetty lopettaa. Kuusi päivää myöhemmin päätös kumottiin.

Toinen sijoittajakin muutti kantaansa

Salissa kuultiin myös Fortumilta eläkkeelle jäänyttä entistä kaasuyksikön johtajaa Bo Lindforsia. Hän oli aikanaan tehnyt ensimmäisen tutkintapyynnön poliisille, muttei salissa enää yhtynyt rangaistusvaatimukseen tai esittänyt korvausvaatimuksia.

- Ymmärsin, että tämä on riski. Tämä on pieni osa sijoitussalkkua. Ensimmäisen tapaamisen jälkeen olin sitä mieltä, että Rainer Partanen on keksijä.

Lindfors kertoi, ettei tuntenut varsinaisesti tekniikkaa.

Myös Lindfors oli hermostunut yrityksen asettamisesta selvitystilaan ja ollut sen jälkeen yhteydessä poliisiin. Nyt hän oli muuttanut kantansa.

Lindforsin mukaan iso amerikkalainen yritys on mahdollisesti kiinnostunut teknologiasta. - Sijoittajana näen huomattavasti suurempana mahdollisuuden saada rahani takaisin sitä kautta kuin tämän rikosprosessin kautta.

"Vaadin rahoja takaisin"

Humppilalainen sijoittaja sen sijaan vaati 9000 euroa ja rangaistusta Partaselle. - Näin lehti-ilmoituksen ja kiinnostuin hankkeesta.Mietimme tätä muutaman sijoittajan kanssa ja päätimme auttaa miestä mäessä.

Mies päätyi tekemään tutkintapyynnön, kun Europositron ilmoitti keväällä 2006 aloittaneensa proto-ohjelman, mutta lokakuussa kerrottiin toiminnan lopettamisesta.

- Keksijä ottaa riskin saako hän keksinnön valmiiksi ja sijoittaja rahansa suhteen. Kyse on molemminpuolisesta luottamuksesta, mies sanoi. Hän ihmetteli lopettamispäätöksessä ollutta mainintaa, ettei tilinpäätöstä tehdä.

- Suutuin siitä. Lakimies sanoi, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä poliisille tutkintapyyntö siitä mihin rahoja on käytetty.

- Jos olisimme sijoituksia tehdessämme etukäteen tienneet, että rahoista maksetaan ensin esimerkiksi osakaslainat ja palkkioita jälkikäteen, niin enpä olisi tehnyt sijoituspäätöstä. Tuskin moni muukaan.

- Itse keksintöön liittyen ei ole erehdytetty. En ole kertaakaan kyseenalaistanut sitä. Siinä mielessä ei ole erehdytetty. Mutta rahojen suhteen olen tullut matkan varrella erehdytetyksi.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.