KHO: Totuudella ei merkitystä – ajokiellon voi määrätä silti

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan auton todellisella ajajalla ei lopulta ole ajokielto-asiassa merkitystä. Kanta selviää KHO:n tuoreesta päätöksestä, jossa oli kyse kolmen ylinopeussakon tuomasta ajokiellosta länsisuomalaiselle kuljettajalle. Päätös syntyi KHO:ssa äänin 6-2.

KHO katsoi päätöksessään, ettei sen tarvitse tutkia ajokiellon määräämisen perusteena olevien lainvoimaisten rikesakkopäätösten oikeellisuutta.

Tapauksen taustalla oli se, että Varsinais-Suomen poliisilaitos oli langettanut kuljettajalle kuukauden ajokiellon keväällä 2012, koska hän oli syyllistynyt kolmeen liikennerikkomukseen vuoden kuluessa. Kaksi ensimmäistä oli rikesakkoja ja kolmas lievä 8 päiväsakon ylinopeus.

Kuljettaja valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen huomauttaen, ettei hän ollut syyllistynyt ensimmäiseen ylinopeuksista. Kuski oli kuitenkin maksanut ylinopeusrikesakon, koska sen hetkinen kuljettaja oli hoitanut sakon saaneen autolla tälle kuulunutta kuljetustehtävää. Maksaja ei siis koskaan valittanut poliisille kirjeessä saamastaan sakosta.

Lue Jarkko Sipilän kommentti Elinkautinen -blogista: KHO:n pelottava päätös

Autoa todellisuudessa tuolloin ajanut antoi todistuksen hallinto-oikeudelle ja valokuvatkin todistivat ettei ajokiellon saanut ollut kuljettaja.

Varsinais-Suomen poliisi vetosi poliisihallituksen linjaukseen, jonka mukaan lainvoimainen rikesakko otetaan ajo-oikeuskäsittelyssä huomioon, vaikka kansalainen pystyisi näyttämään toteen, ettei ole tehnyt kyseistä tekoa.

Turun hallinto-oikeus päätyikin hylkäämään poliisin määräämän ajokiellon, koska sen mukaan ajokiellon saanut ei ollut ajanut autoa ensimmäisellä kerralla. Ajokielto olisi edellyttänyt kolmea sakkoa vuoden aikana.

KHO:n mukaan rekisterimerkintä ratkaisee

Varsinais-Suomen poliisi valitti päätöksestä. Poliisin mukaan kameravalvonnassa annetut rikesakot pitää ottaa huomioon ajokieltoja määrättäessä, vaikkei ajokiellon saanut ole todellisuudessa ajanut autoa.

Lain mukaan rikesakko voidaan lähettää auton todellista kuskia selvittämättä sille, joka on auton rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä. Jos sakon saaja pitää rikesakkoa perusteettomana, sitä pitää vastustaa.

KHO totesi, että ratkaisevaa on lainvoimaisista rikesakkopäätöksistä rekisteriin tehdyt merkinnät. Ajo-oikeusasiassa ei ole kyse enää syyllisyyden selvittämisestä.

Toisen ajama rikesakko riitti siis perusteeksi ajokiellon määräämiseen, koska sitä ei ollut aikanaan vastustettu.

Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Periaatteen hyväksyivät KHO:n presidentti Pekka Vihervuori ja hallintoneuvokset Esa Aalto, Ahti Vapaavuori, Eila Rother ja Timo Viherkenttä.

Ajokiellon olisivat hylänneet Leena Äärilä ja Hannele Ranta-Lassila. He katsoivat, että Turun hallinto-oikeuden ratkaisu oli oikea ja myös, että poliisilla ei ylipäätään ollut oikeutta valittaa Turun hallinto-oikeuden päätöksestä.

Hallintoneuvos Matti Halénin mielestä poliisilla ei ollut oikeutta valittaa, mutta ajokiellon suhteen hän oli enemmistön kanssa samaa mieltä.

KHO palautti päätöksellään tapauksen Varsinais-Suomen poliisille, joka voi nyt määrätä ajokiellon pituuden.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.