Kommentti: Oikeudenkäynti epäiltyjen rekisteristä oli tarpeen

Helsingin hovioikeus hylkäsi viime viikolla - käräjäoikeuden tapaan - poliisihallituksen virkamiehen syytteet epäiltyjen rekisterin jutussa. Koko prosessi oli kuitenkin tarpeen käydä läpi, kirjoittaa MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä.

Tosin aivan välttämättä keväällä 2013 Putin-paljastuksesta alkanut vyyhti ei vielä ohi ole, sillä syyttäjä Mari Mattila pohtii vielä valitusluvan hakemista korkeimmassa oikeudessa.

Jokaisella on oikeus elää omaa elämäänsä ilman viranomaisten mielivaltaista tai aiheetonta puuttumista hänen yksityiselämäänsä. Epri-vyyhti on tärkeä siksi, että siinä puitiin näitä mielivaltaisuuden ja aiheettomuuden rajoja.

Epäiltyjen rekisterillä on merkitystä siinäkin, että sen tietoja voidaan käyttää tietyin ehdoin turvallisuusselvityksen tekemisessä. Merkintä voi estää esimerkiksi työpaikan saamisen.

Epäiltyjen rekisteri on poliisin salainen rekisteri, josta kansalainen ei saa tietoja edes itsestään. Se on epäilemättä tarpeen järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnassa. Sinne on kirjattu noin 50 000 ihmistä.

Epri-jutun ydin oli siinä, että valtakunnansyyttäjänviraston mielestä poliisit kirjasivat sinne sellaisia tietoja, joita lain mukaan ei olisi saanut. Syyttäjät puhuivat tirkistelytiedosta. Kukaan ei myöskään valvonut mitä tietoja sinne syötettiin.

Hautajaisvieraat rekisteriin

Sinne päätyi esimerkiksi sivullisia, kun jonkun rikollisen puhelinmuistio oli talletettu sinne kokonaan. Rekisteriin kirjattiin tapaamisia sekä ihmisiä pukeutumisen, tatuoinnin tai vaikka auton pysäköintipaikan perusteella. Hautajaisvieraitakin luetteloitiin.

Syyttäjien mielestä näin ei olisi saanut tehdä.

Tietoja kirjattiin rekisteriin laajasti, koska etukäteen ei voinut tietää millä on merkitystä, yksi poliisitodistaja kertoi käräjäoikeuskäsittelyssä.

Käräjäoikeudessa oli syytteessä kolme poliisihallinnon virkamiestä, joiden epäiltiin rikkoneen huolimattomuudesta virkavelvollisuutensa rekisterin valvonnassa. Hovioikeudessa juttua puitiin enää yhden osalta, eikä eprin valvonta kuulunut hänellekään.

Lopulta ketään ei siis jutussa tuomittu.

Samalla juttu paljasti sen, että viime kädessä kukaan ei ollut epäiltyjen rekisteristä vastuussa.

Entä ne tiedot?

Hovioikeus piti syyttäjien esiin nostamia esimerkkejä kyseenalaisista kirjauksista yksittäisinä.

Hovioikeus nojasi päätöksessään poliisin itsensä tekemään selvitykseen, jossa todettiin, että 3,3 prosenttia merkinnöistä oli vuoden 2015 tarkastuksen jälkeen poistettu. Hovin mukaan tämä ei kuitenkaan osoittanut sitä, että merkinnät olivat virheellisiä.

Toisaalta tässä yhteydessä voi todeta, että tämän tarkastuksen aikanaan tekivät pitkälti samat poliisimiehet, jotka olivat epri-tietoja rekisteriin syöttäneet.

Virheiden tai väärien merkintöjen löytäminen on tämän tyyppisessä itsetutkinnassa arvatenkin vaikeaa - etenkin kun poliisissa pidettiin omaa alkuperäistä kirjauskynnystä oikeana ja syyttäjän näkemystä vääränä.

Joitain näitä merkintöjä tehneitä kuulusteltiin epri-tutkinnan alkuvaiheessa epäiltyinä ja heidän suhtautumisensa tutkintaan oli hyvin kielteinen. Eräskin vastasi 18-sivun mittaisessa ensikuulustelussa jokaiseen kysymykseen ”en kommentoi”.

Syyttäjän näkemyksen mukaan kyseenalaisin perustein rekisteriin oli laitettu 8000:n ihmisen tiedot eli noin 15 prosenttia kaikista.

Tarpeellinen prosessi

Epri-jutun ydin ei ollut siinä tuomitaanko jutussa joku. Itse prosessi oli tarpeen. Kuten poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen totesi tiedotustilaisuudessa keväällä 2016, että toiminnan kehittämisessä otettiin "otettiin lusikka kauniiseen käteen".

Eprin ohjeistus ja valvonta eivät olleet ajanmukaisella tasolla. Myös poliisihallituksen ohjeet ja valvontavastuut osoittautuivat sekaviksi, mutta nyt niitä on selkeytetty.

Epri on hyvä esimerkki siitä kuinka poliisi hanakasti hakee erilaisia valtuuksia, mutta toimivan valvonnan järjestäminen jää paperille.

Aiemmin laillisuusvalvonta ei ollut koskaan ulottunut epriin. Nyt on.

Itse rekisterissä rekisteröintikynnystä nostettiin niin, että uusista rekisteröitävistä henkilöistä päättää päällystöön kuuluva poliisi.

Uudet ohjeet

Poliisihallitus teki rekisteristä myös uudet ohjeet ja jopa julkisti ne viime keväänä.

Tosin miltään muulta taholta ei niistä lausuntoja pyydetty ja ohjeiden mukaan tietoja voidaan edelleen viedä rekisteriin suhteellisen väljin perustein ja tulkinta myötävaikuttajasta on edelleen varsin avoin. Ohjeet sallivat nyt sellaisten tietojen kirjaamisen, joita syyttäjät olivat pitäneet väärinä.

Tältä osin voi siis todeta, että yksityiselämään puuttumisen mielivallan ja aiheellisuuden tulkinta on edelleen poliisilla.

Mutta nyt ainakin tiedetään, että ohjeet ovat selvät, vastuut jaettu ja valvontaakin tehdään.

Yksikkö poliisirikostutkintaan

Epri-juttu paljasti myös osaltaan taas sen, että poliisin suhtautuminen tutkinnassa oleviin omiin väärinkäytöksiin on hyvin kielteinen.

Koko epristä näytti tulleen jonkinlainen kunniakysymys poliisihallinnolle ja sitä se taitaa olla osin edelleen.

Poliisihallitus ja valtakunnansyyttäjänvirasto ajautuivat tutkinnan aikana syvään riitaan. 

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen esitti vähän aikaa sitten Advokaatti-lehdessä, että Suomeen pitäisi perustaa erillinen poliisirikostutkinnan yksikkö, koska nykyinen malli ei herätä ulkopuolisessa arvioijassa kovin vahvaa luottamusta.

Epri-tapauskin tukee tätä ideaa. Poliisin omasta toimesta epri-juttua ei olisi koskaan ryhdytty edes selvittämään.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.