Kommentti: Ovet suljettiin Seinäjoella – saammeko ikinä tietää teinisurman perimmäistä syytä?

Vapun juhlinta olisi alkanut kahden yön kuluttua. Seinäjokiset kahdeksasluokkalaiset olisivat ehkä kokoontuneet yhteen muiden nuorten kanssa, räpsineet selfieitä serpentiinit kaulallaan, mahdollisesti kolunneet kaupungin keväisiä katuja yömyöhään.

Tänä vuonna ei käynyt niin. Tiistaina 28. huhtikuuta koulupäivän päätteeksi 15-vuotias tyttö vei koulukaverinsa omakotialueella sijaitsevaan kotiinsa, yritti myrkyttää hänet tuulilasinpesunesteellä ja siinä epäonnistuttuaan iski tyttöä 16 kertaa keittiöveitsellä eri puolille vartaloa.

Raivo koulutoveria kohtaan oli kytenyt jo pitkään tytön sisällä, sillä tytöt olivat olleet kuukausien ajan ihastuneita samaan poikaan. Maalis-huhtikuusta alkaen viha oli saanut kirjallisen muodon, kun tyttö vuodatti tunteitaan nuorten WhatsApp-ryhmään. 

Kukaan ei arvannut, että tytön puheet koulutoverin tirvaisusta, turpiin vetämisestä tai liipaisimen vetämisestä voisivat johtaa rikoksista julmimpaan.

Koska sitä rikos oli. Julma, poikkeuksellinen, järkyttävä ja kertakaikkisen hirvittävä.

***

Tänään surmaaja kohtasi Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden salissa suljettujen ovien takana tuomarin, syyttäjän ja uhrin lähiperheen. Heidän ja asianajajien lisäksi juuri kukaan ei tiedä, mitä salissa tarkalleen ottaen sanottiin.

Katuiko tyttö tekoaan kyynelten läpi? Palaisiko hän ajassa taaksepäin, jos pystyisi? Mikä oli kasvattanut vihan niin suureksi möykyksi, että sen sai rikki vain tappamalla?

Kertomuksen kuuleminen olisi voinut olla ehdottoman merkityksellistä oikeuteen kokoontuneille uhrin sukulaisille ja ystäville. Todennäköisesti se ei olisi auttanut ymmärtämään tekoa, puhumattakaan sen hyväksymisestä. Surutyössä se olisi saattanut viedä eteenpäin.

Avoimet ovet olisivat antaneet uhrin läheisille tilaisuuden kohdata surmaajan silmästä silmään.

– Tuntuu että tässä suojellaan vain tekijää ja hirmutyötä, ihmetteli kuollutta pojantytärtään kaipaava isoäiti oikeuden käytävillä.

***

Vaikka se oli uhrin omaisten toiveita vastaan, ovet suljettiin myös medialta. Isoäiti oli vihainen, koska perhettä kohdanneilta huhuilta ei saatu siipiä katki vieläkään.

– Aivan kuin hän tai perhe olisi ollut jotenkin syyllinen tapahtumiin. Tämä avoin oikeudenkäynti olisi ollut tärkeä, jotta tämä teko kaikessa järjettömyydessään olisi tullut ihmisten tietoon, isoäiti sanoi.

Luonnollisesti syytetyn puolustus ja edunvalvoja olivat julkista oikeudenkäyntiä vastaan. Tämä on murhasyytteiden käsittelyssä hyvin yleistä, vaikka julkisuus palvelee myös syytetyn oikeusturvaa.

Nyt kuitenkin myös oikeus päätyi samalle kannalle edunvalvojan kanssa, joka oli sitä mieltä, ettei asialla ole minkäänlaista yhteiskunnallista merkitystä.

Eikö todellakaan? Seinäjoella käsitellään syytteitä murhasta, joka on rikoslain vakavin rikos. Ja juuri tällä henkirikoksella, jos millä nimenomaan on yhteiskunnallista merkitystä.

***

Kun 15-vuotias tappaa toisen 15-vuotiaan, se on suomalaisessa rikoshistoriassa täysin poikkeuksellista.

Juuri tällainen teko olisi perattava juuria myöten, silläkin uhalla, että syytetty on alaikäinen.

Eikö olisi tärkeää tietää, mikä heilautti nuoren tytön mielen näin vaaralliseen asentoon? Onko syy sellainen, että se saattaa kalvaa muitakin nuoria? Voisimmeko tapausta analysoimalla estää hirvittävän tragedian jossain muulla?

Oikeudenkäynnin julkisuus on lähtökohta ja tärkeä avoimen yhteiskunnan periaate, josta ei pitäisi luopua näin kevein perustein.

Olisi kohtuullista, että käräjäoikeus julkaisisi aikanaan tuomion kokonaisuudessaan. Ehkä näihin kysymyksiin voisi löytyä jonkinlainen vastaus silloin.


Kirjoittaja on MTV Uutisten rikostoimittaja.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.