Krp:n rikostarkastajalla jäiset välit Aarnioon - Asioita selviteltiin bensa-aseman takapihalla

- Ei ole keskustelupintaa ja kaikki keskustelut liittyvät erimielisyyksiin, keskusrikospoliisin rikostarkastaja Ari Karvonen kertoi väleistään Jari Aarnioon.

Karvonen kertoi myös kuinka Helsingin huumepoliisit rikkoivat Espoon huumepoliisien tarkkailulaitteita vuonna 2004 tai 2005. Välejä oli yritetty selvittää Aarnion kanssa huoltoaseman takapihalla. 

Aarnio-vyyhtiä puitiin salissa keskiviikkona kaikkiaan sadatta päivää. Huumejutussa oli 70. päivä.

Krp:n ja huumepoliisien välit ovat jutussa esillä, koska erityisesti Aarnion puolustus on väittänyt krp:n Aarnio-tutkintaa puolueelliseksi. Syyttäjien mukaan Aarnio on kehittänyt vihamielisyys-tarinaa vain peitellääkseen tekemisiään.

Salissa puolustus on nimennyt Aarnion pitkäaikaisiksi vihamiehiksi krp:n Rabbe von HertzeninAri Karvosen ja Esa Grönlundin. Samat nimet olivat tutkimassa Aarnio-vyyhtiä.

Karvonen todistajana

Keskiviikkona todistajana kuultiin Karvosta. Hän aloitti huumetutkinnassa Espoon poliisissa 2000-luvun alussa. Vuonna 2007 hän siirtyi krp:n rikostiedusteluyksikköön ja 2010 johtamaan krp:n järjestäytyneen rikollisuuden linjaa.

Miksi teidän yhteistyössä teidän kanssanne on ollut ongelmia? Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi kysyi.

- En tiedä. Joudun tekemään päätöksiä, jotka eivät kaikkia miellytä. Se ei ole näyttäytynyt vain Helsingin suuntaan, vaan myös alaisteni suuntaan. Ikävät päätökset kuuluvat asemaan ja tehtäviin.

Millaiset välit Aarniolla on ollut teihin, Rabbe von Hetzeniin ja Esa Gröndlundiin?

- En osaa sanoa muista. Ihmetystä herättää se, että olen ollut 2000-luvun alusta alkaen tekemisissä huumejuttujen kanssa, toki Aarnion näkökulmasta aluksi pienemmissä päällikkötehtävissä. Mutta tänä aikana päästään kymmeneen kertaan ja muutamaan soittoon, joissa on keskusteltu. Voi kysyä miksi minulle ei ole soitettu.

- Yhteistyö perustuu siihen millaisia juttuja on tutkittu. Kun oli rikostiedustelussa, tekeminen oli vähäistä.

Karvonen viittasi myös syyskuussa 2007 poliisihallituksen edeltäjän sisäministeriön poliisiosaston tekemään kuulemiseen, jossa hän kertoi ongelmista.

- Toin esiin niitä rehellisesti. Ongelmia on ollut krp:ssä ja huumepoliisissa. Paperista saa käsityksen, että ongelmia on. Siinä on viitattu tietojen vaihtoon.

Välit eivät varmaan parantuneet, kun niin sanotun virkarikosykkösen tutkinta alkoi tuohon aikaan krp:stä, Leppiniemi enemmän totesi kuin kysyi.

- Te haette syitä, Karvonen vastasi.

- Ei ole keskustelupintaa ja kaikki keskustelut liittyvät erimielisyyksiin.

Karvonen kertoi tapauksesta, jolloin hän oli vielä Espoon huumepoliisissa. Espoolla oli 2004 tai 2005 juttu, jossa oli maastokätkö. Siellä oli seurantaa ja erilaista tekniikkaa.

- Helsingin huumetutkijat osuivat sinne paikalle. Kaikki laitteet rikottiin. Krp:n mukaan siitä olisi pitänyt tehdä rikosilmoitus.

- Tätä sitten selviteltiin Keimolan Kesoilin takapihalla Aarnion kanssa kahden kesken. Siinä tuli käsitys, että Aarnion käsitys krp:stä ei ole kummoinen. Aarnio nimesi jo silloin krp:n poliiseja, joiden kanssa ei pitäisi olla tekemisissä.

Kaikki vakavammat keskustelut ovat siis keskittyneet erimielisyyksiin?

- Näin. Kaikki liittyy työn tekemiseen. Mitään henkilökohtaista ei ole.

Aarnio-tutkinta

- Eli kymmenen vuotta ja kymmenen keskustelua ongelmista. Sitten tulee yhteistyöprojekti, jossa on ongelmia, Leppiniemi totesi lakonisesti.

Tynnyritutkinta

Krp:n Ari Karvoselta kysyttiin myös tynnyritutkinnan alkuvaiheesta. Juttu lähti liikkeelle jouluna 2012, kun Hollannista tuli tieto Suomeen tulossa olleesta hasistynnyristä.

- Esimiesten taholta oli sanottu, että piti saada yhteistä juttua Helsingin kanssa. Oli haettu tilannetta, että päästään tekemään yhteistyötä.

Krp otti Helsingin huumepoliisin mukaan. Ongelmat alkoivat heti alussa. Yleensä jutulle nimetään yksi yleisjohtaja, joka tekee viime kädessä päätökset.

- Helsinki halusi oman yleisjohtaja. Se oli poikkeuksellista. Kun on kaksi yleisjohtajaa, niin ei ollut perälautaa, joka tekisi lopulta päätöksen.

Jutun tutkinnassa oli ongelmia tiedonvaihdossa. Karvonen ei kuitenkaan ollut aktiivisesti tutkinnassa mukana.

Leppiniemi siirtyi krp:n Aarnio-tutkintaan ja halusi tietää miten tutkintaryhmä on kasattu. Hän huomautti, että se tehtiin poikkeuksellisesti valtakunnansyyttäjän ja keskusrikospoliisin yhteistyönä siten että poliisihallitus ohitettiin.

Karvosen mukaan hän on jälkikäteen päätellyt, että ensimmäinen kontakti juttuun tuli kevät-kesällä 2013. Tuolloin krp:n silloinen päällikkö Rauno Ranta oli kysynyt häneltä kuka on hyvä tutkinnanjohtaja.

- Kysyin mihin. Hän ei kertonut. Luettelin joitain nimiä.

Keitä nimesitte?

- Ehkä omasta porukasta ja paikallispoliisista. En muista enää.

Karvonen kertoi kuulleensa ”Saaran” kertomuksista kesälomansa aikana.

Miksi tutkinta oli krp ja vksv-vetoinen?

- En tiedä. Minä en ole määrännyt yhtään tutkijaa, vaan järjestänyt resursseja. En edes tiedä miksi operaatio sai nimen Viola.

Karvosen mukaan juttuun tarvittiin alkuvaiheessa satakunta tutkijaa, jotta lukuisat etsinnät saatiin vietyä läpi.

Malmin naisen kuulustelut

Karvoselta kysyttiin myös krp:n tutkijan tekemistä Malmin naisen erikoisista kuulusteluista.

- Täällä oikeussalissa esitetään kaikennäköisiä väitteitä. Tarkastamme niitä oma-aloitteisesti. Jos niissä on perää, niin ne saatetaan eteenpäin. Tässä tapauksessa tutkijaa puhutettiin ja todettiin, että todennäköisesti väitteet pitävät paikkansa.

- Sitä kautta juttu on edennyt vksv:hen ja syyteharkintaan.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.