Kunnianloukkauksesta netissä tehdään yli kolme rikosilmoitusta joka päivä

Kunnianloukkauksia, laittomia uhkauksia – nettikirjoittelusta tehtaillaan rikosilmoituksia valtavasti enemmän kuin vielä 10 vuotta sitten.

Yleisin nettikirjoittelusta raportoitu rikos on kunnianloukkaus, kertoo vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen nettipoliisista. Vuonna 2014 netissä tapahtuneita kunnianloukkausilmoituksia kirjattiin 1163 kappaletta eli yli kolme päivässä. Seuraavaksi yleisin rikosnimike on laiton uhkaus.

– Niissä on aika selkeä ero, melkein tuplasti kunnianloukkauksia laittomiin uhkauksiin nähden ja muut rikosnimikkeet alkavat olla melko marginaalisia, Saarinen sanoo.

Yhteensä kunnianloukkauksesta tehtiin 4 752 rikosilmoitusta viime vuonna ja 2 704 rikosilmoitusta vuonna 2004. Tarkkaa tilastoa siitä, olivatko ilmoitukset internetissä tapahtuneista kunnianloukkauksia, ei 10 vuoden takaa ole.

– Veikkaisin, ettei kuitenkaan kovinkaan moni, Saarinen arvioi internetissä tapahtuneista kunnianloukkauksista tehtyjen rikosilmoitusten määrää.

Netissä annetut uhkaukset toteutuvat harvoin

Vaikka netissä tehdyt laittomat uhkaukset ovatkin toiseksi yleisin rikosnimike, toteutuvat ne huomattavasti harvemmin kuin kasvotusten annetut uhkaukset.

– Netissä annetut uhkaukset ovat pääsääntöisesti hyvin spontaaneja, joskus päihteiden vaikutuksen alaisena kirjoitettuja, jolloin ne ovat ihan selvästi sitä tasoa, että ne eivät ole oikeasti aitoja ja niistä puuttuu vaaramomentti.

Saarisen mukaan vaarallisemmassa tilanteessa ollaan, jos ihminen esittää uhkauksen kylmän viileästi ilman minkäänlaista tunnekuohua.

– Tilastotkin tukevat sitä, että varsinkin viikonloppuisin netissä annetut uhkaukset eivät toteudu juuri millään prosentilla, ei edes promillella.

Vielä harvinaisempaa uhkauksen toteutuminen on, jos uhkaaja ei tunne uhkauksen kohdetta eikä tiedä, missä tämä asuu.

– Jos tuttu uhkaa, siinä voi olla suurempi todennäköisyys, koska hän tietää, mistä uhatun henkilön tavoittaa.

Facebook-kirjoittelusta eniten rikosilmoituksia

Netissä tapahtuvista rikoksista tehtyjen ilmoitusten määrä kasvaa Saarisen mukaan tasaisesti, ja esimerkiksi kunnianloukkauksista tehtyjen ilmoitusten määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisien kymmenen vuoden aikana. Syynä kasvuun on internetin käytön yleistyminen.

– En usko, että normaalisti muut kunnianloukkaukset olisivat lisääntyneet, mutta kun ihmiset ovat enemmän netissä, silloin siellä tapahtuu enemmän rikoksia.

Eniten rikosilmoituksia tulee yhteisöpalvelu Facebookissa tapahtuvasta kirjoittelusta. Palvelu onkin ollut jo vuosia nettikirjoittelua koskevien rikosilmoitusten ykkönen.

Vaikka ilmoituksia esimerkiksi netissä tapahtuneista kunnianloukkauksista raportoitiin viime vuodelta toista tuhatta kappaletta, etenee asia todella harva lopulta syyteharkintaan. Kaikista kunnianloukkauksista luku on noin 15 prosenttia.

Aikuisten käytös yhtä huonoa kuin teineillä

Myös eri ikäisten tekemät rikosilmoitukset ovat erilaisia. Saarinen kertoo, että etenkin nuorten suosimilta sivustoilta voisi saada enemmänkin ilmoituksia. Rikosilmoituksia ei kuitenkaan tehdä, sillä nuoret ymmärtävät keskinäisen huumorinsa.

– Nuoret ymmärtävät, että tämä on tällaista. Kaikki eivät tietenkään ymmärrä. Väitän, että jos aikuiset pölähtäisivät paikalle, tällaisilta sivustoilta alkaisi tulla aika reippaasti ilmoituksia, koska ei välttämättä ymmärrettäisi sitä maailmaa.

Herkemmästä rikosilmoittelusta huolimatta aikuisten nettikäytös ei kuitenkaan ole nuorempia parempaa – päin vastoin.

– Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että aikuiset käyttäytyvät kyllä vähintään yhtä huonosti netissä kuin nuoret.

Huomiota lähdekritiikkiin ja itsehillintään

Missä asioissa suomalaisten tulisi sitten parantaa tapansa nettikäytöksen suhteen?

– Yksi tärkeä asia on, että osattaisiin lukea sitä, minkälainen se juttu on, mistä on lähdetty laukalle. Ylipäätään laukalle lähteminen on huono juttu, oli se sitten netissä tai missä tahansa, Saarinen sanoo.

Saarisen mukaan myös medialla on myös lusikkansa sopassa – harhaanjohtava klikkiotsikointi voi saada ihmiset jakamaan jutun nopeasti, mutta lukemaan sen huonosti, jolloin osa tärkeästä informaatiosta jää huomiotta.

– Teksteissä on kuitenkin pieniä juttuja, joita aavistuksen yksinkertaiset ihmiset poimivat ja lähtevät pöyristelemään asiaa. Tavallaan ne saattavat olla turhastakin revittyjä.

Opittavaa on Saarisen mukaan etenkin lähdekritiikin ja itsehillinnän kanssa. Hän pitää myös tärkeänä sitä, että ihmiset muistaisivat toisten jakamien juttujen olevan näiden yksittäisten ihmisten näkemyksiä asioista, ei absoluuttisia totuuksia.

– Ihmiset tekevät niin pienestä johtopäätöksiä ja tuomitsevat kuulematta toista osapuolta. Tämä tietysti on helppoa sanoa, kun se tulee luonnostaan minulta ammatin kautta, mutta voisi sitä tavallinenkin ihminen miettiä, että olisi hyvä kuulla toinenkin puoli tarinasta.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.