Näin äitipuolen oikea henkilöllisyys selvisi - valehtelu ei aiheuttanut toimenpiteitä

Vilja Eerikan sosiaalityöntekijä epäili aluksi, että tytön äitipuoli oli laittomasti maassa, koska hän ei esittänyt passiaan.

Aluksi Touko Tarkin naisystävä ei herättänyt sosiaalityöntekijässä epäilyksiä. Naisystävä, Vilja Eerikan äitipuoli, esiintyi valehenkilöllisyydellä Nadja Berough. Sosiaalityöntekijä oli siinä uskossa, että Berough oli ranskalais-marokkolainen ja tullut Suomeen vuonna 2009. Sosiaalityöntekijä ei ollut tavannut naista henkilökohtaisesti, mutta nainen puhui murtaen suomea.

Äitipuoli vaikutti sosiaalityöntekijän mukaan tehokkaalta, iloiselta, reippaalta naiselta, joka auttoi isää Vilja Eerikan hoidossa, vaikka odotti samaan aikaan nelosia.

Sosiaalityöntekijä kävi syksyllä 2010 kotikäynnillä Vilja Eerikan ja isän luona, eikä hänellä ollut silloin huolta tytön hyvinvoinnista. Sosiaalityöntekijä oli yhteydessä tytön päiväkotiin, eikä myöskään sieltä ilmennyt huolta Vilja Eerikasta tai isän ja äitipuolen kyvystä hoitaa lasta.

Passia ei toimitettu - epäily heräsi

Sosiaalityöntekijä soitteli syksyllä 2010 useita kertoja äitipuolen kanssa. Tuolloin äitipuoli kertoi odottavansa nelosia ja sosiaalityöntekijä soitti äitipuolen luvalla HUS:iin selvittääkseen naisen mahdollista raskaudenseurantaa naistenklinikalla. Selvisi, että Nadja Beroughina esiintynyt äitipuoli oli käynyt sairaanhoitopiirissä vain kerran aiemmin, vuonna 2009 silmä- ja korvapoliklinikalla.

Isän ja äitipuolen epäselvä asuntokauppa ja nelosraskaus herättivät kuitenkin sosiaalityöntekijän epäilyt.

Sosiaalityöntekijä pyysi pariskunnalta kertomuksiensa vahvistukseksi asiakirjoja, kuten asunnon kauppakirjaa, naisystävän passia ja raskaustodistusta. Asiakirjoja ei kuitenkaan koskaan toimitettu. Tämän jälkeen sosiaalityöntekijä alkoi selvittämään äitipuolen taustoja tarkemmin.

Sosiaalityöntekijä uskoi, että isä Touko Tarkki valehteli tahtomattaan sen vuoksi, että hän luotti naisystäväänsä. Hän myös arveli, että naisystävä valehteli Toukolle, ettei heidän suhteensa katkeaisi. Sosiaalityöntekijä arveli naisystävän valehtelun syyksi sen, että hän saattoi olla naimisissa jonkun toisen miehen kanssa tai hän saattoi valehdella varallisuudestaan.

Myöhemmin syksyllä 2010 sosiaalityöntekijälle selvisi, ettei naisystävän nimi ollut Nadja Berough vaan Sirpa Laamanen. Naisystävän oikea henkilöllisyys selvisi, kun Touko Tarkki mainitsi sosiaalityöntekijälle naisystävän lasten nimet. Viranomainen löysi lapset sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmän väestörekisteritiedoista.

Epävarmuus toimimisesta

Sosiaalityöntekijä ei kuitenkaan voinut olla varma, oliko Sirpa Laamanen naisystävän oikea henkilöllisyys vai kaapattu esimerkiksi naisen naapurilta, koulukaverilta tai tuttavalta. Asiakastietojärjestelmästä ei löytynyt hälyttäviä tietoja, kuten naisen mielenterveysongelmista tai lastensuojeluasiakkuudesta. 

Sosiaalityöntekijä kertoi esitutkinnassa, että hän sanoi naisystävälle puhelimessa suoraan, ettei tämä ole Marokosta tai Ranskasta. Sosiaalityöntekijän mukaan naisystävä ei suuttunut epäilyistä, vaan piti tiukasti kiinni siitä, että toimittaa passinsa näytille piakkoin.

Sosiaalityöntekijä ei tiennyt kuinka menetellä tietojensa kanssa ja hän pyysi apua esimieheltään ja sosiaaliviraston lakimiesyksiköstä. Hän pohti selvittämiensä tietojen kertomista naisystävälle, mutta lakimies neuvoi häntä odottamaan, kunnes oli täysin varma ettei naisystävä ollut raskaana - eli 9 kuukautta siitä, kun hän mainitsi ensi kerran raskaudestaan.

Sosiaalityöntekijä jäi kuitenkin ennen sitä äitiysvapaalle. Hän kertoi tiedoistaan esimiehelleen, työparilleen ja sosiaaliohjaajalle. Sosiaaliviranomaisen mukaan esimies ei pitänyt tietoa naisen henkilöllisyyden valehtelusta merkityksellisenä.

Työparina toiminut sosiaalityöntekijä kertoi esitutkinnassa, että äitipuolen valehtelu oli selvää ja hänen ymmärryksen mukaan kyse oli jonkinlaisesta persoonallisuushäiriöstä. Tästä huolimatta sosiaalityöntekijä näki, että valehtelusta huolimatta Vilja Eerikan isä oli vilpittömästi huolissaan tytön voinnista.

Esitutkinnassa työparina toiminut sosiaalityöntekijä ei osannut sanoa, vaikuttiko tieto äitipuolen valehenkilöllisyyden paljastumisesta lastensuojelutyöhön.

– Tietysti se vaikutti luotettavuuteen ja häneltä pyydettiin varmistusta henkilöllisyydestä, koska hän ei ollut esittänyt mitään dokumenttia henkilöllisyydestään. Kysymykseen oliko sillä muuta vaikutusta, vastaan, että en osaa sanoa, sosiaalityöntekijä sanoi esitutkinnassa.

Sosiaalityöntekijän esimies kertoi esitutkinnassa, että äitipuolen valehenkilöllisyyden paljastumisella on ollut vaikutusta lastensuojelutyöhön. Poliisille ei kuitenkaan tehty virka-apupyyntöä äitipuolen oikean henkilöllisyyden varmentamiseksi, koska esimiehen mukaan äitipuoli ei osallistunut Vilja Eerikan kasvatukseen.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.