Näin talousrikosjuttujen kestoa voitaisiin lyhentää

Isojen talousrikosjuttujen käsittely kestää liian kauan, toteaa professori Dan Frände Helsingin yliopistosta. Fränden mukaan parannusta ei nykysäännösten puitteissa saada aikaan. Aihe oli yhtenä teemana Asianajajapäivillä Helsingissä ja keskustelussa pohdittiin tapoja miten laajojen talousrikosjuttujen kestoa voitaisiin lyhentää.

Suomi on saanut lukuisia huomautuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta oikeudenkäyntien liian pitkistä kestoista. Useita valituksia on myös EIT:ssä vireillä.

Oikeustieteen tohtori Frände toimii rikos- ja prosessioikeuden professorina. Hänen mukaansa syyttäjä pitäisi nimetä esitutkinnan johtajaksi. Nykyisin poliisi johtaa esitutkintaa.

- Syyttäjä voisi näin heti tehdä syyteharkintaa. Päätöksenteko olisi jatkuvaa ja joitain haaroja voitaisiin jättää pois. Ei ole järkeä tutkia kaikkia pieniä haaroja, vaan voitaisiin keskittyä isompiin.

Frände esittää myös mahdollisuutta, että syyttäjä ja syytetty voisivat sopia rangaistuksesta. - On tutkittu juttua ja tuomari sanoo syytetylle, että jos voitte myöntää saatte kaksi vuotta neljä kuukautta. Jos kiistätte, niin katsotaan mitä saatte. Rangaistus voi olla sitten vaikkapa neljä vuotta kahdeksan kuukautta.

- Tällaista on syytä vakavasti harkita. Se tietysti vaatii lain muutoksen, Frände totesi.

Frände ehdotti myös mahdollisuutta, jossa muiden rikoksista kertonutta palkittaisiin yhteistyöstä lievemmällä rangaistuksella.

- Selvää on, että oikeudenkäynneissä pitäisi päästä siihen, että todistelu otettaisiin vastaan vain kerran, Frände totesi. Nykyisin monissa jutuissa esimerkiksi todistajat kuullaan kahteen kertaan, ensin käräjäoikeudessa ja sitten hovioikeudessa.

Poliisi: Ongelmia on

- Pääosin allekirjoitan Fränden ajatukset, mutta olen sopivasti eri mieltä, rikosylikomisario Kari Lintilä sanoi. Hän työskentelee Etelä-Suomen lääninhallituksen talousrikosten esikäsittely-yksikön johtajana.

- Ongelmia on. Se on selvä asia, Lintilä totesi. - Yksi ongelma on se, että tuleeko iso asiakokonaisuus poliisitutkintaan lainkaan. Näinkin on tapahtunut. Esimerkkejä on lukuisia. Eräästä verohallinnon yksiköstä ei ole tullut 30 vuoteen juttuja lainkaan.

Lintilä arvosteli myös rahoitustarkastusta ja kilpailuvirastoa siitä, että juttuja ei tule riittävästi poliisin tutkittaviksi.

- Kontrolliviranomainen saattaa selvitellä vuodenkin asiaa ja juttu lähtee poliisiin tai ei lähde. Poliisissa pitäisi jutut saada heti alussa oikeille yksiköille ja oikeille tutkijoille. Ei tule mitään, jos se ohjautuu väärään pisteeseen.

- Jos juttu sattuu tulemaan oikeaan yksikköön, niin tärkeään osaan nousee suunnittelu. Ei ole niin pientä talousrikosjuttua, etteikö pidä tehdä kirjallista tutkintasuunnitelmaa. Suunnitteluun käytetty tunti tulee tuhatkertaisena takaisin.

- Poliisin tavoitteena on hyvä, laadukas esitutkintapöytäkirja tai ratkaisu siitä, että rikosta ei ole tapahtunut. Hyvän yhteistyön merkitys on tärkeä. Ei pelkästään poliisin ja syyttäjän yhteistyö, vaan myös syytetyn avustajan kanssa tehty yhteistyö. Se on kaikkien etu, jos puolustuksen avustaja on alusta saakka mukana.

Lintilä korosti myös hyvän työhengen merkitystä. - Jos työntekijään kiinnitetään todellista huomiota, esimerkiksi palkitsemisjärjestelmillä, niin tulos tulee kuin itsestään.

Lintilä ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen pitäisikö syyttäjän johtaa esitutkintaa.

Syyttäjä: Viivästyminen alkaa poliisista

- Viivästyminen alkaa esitutkinnasta ja siellä kylvetään siemenet rikosketjun myöhempien vaiheiden viivästymisille, totesi Helsingin syyttäjäviraston talousrikososaston päällikkö Tapio Nyrhilä.

Nyrhilä kävi läpi viivästymisten syitä. - Esitutkinta on puutteellinen. Poliisilla on korostunut tarve lyhentää esitutkinta-aikoja ja tätä aikaa lyhennetään laadun kustannuksella. Loppulausuntomenettely on tänä päivänä enemmän tai vähemmän vitsi, kun loppulausunnot hoidetaan lyhyillä asianosaisille annetuilla määräajoilla. Näistä seuraa turhia viivästymisiä rikosketjun myöhemmissä vaiheissa, kun eri tahot joutuvat pyytämään lisätutkintoja.

Nyrhilä lähtisi lyhentämään kestoa poliisien ja syyttäjien yhteistyöllä, josta onkin puhuttu paljon. - Ajatus ei ole tavoittanut kaikkia ja siinä on edelleen ongelmia.

Nyrhilä korosti hyvän esitutkintapöytäkirjan merkitystä. Siihen pitäisi saada kaikki rikosepäilyjä tukeva ja sitä vastaan puhuva näyttö. - Loppulausunnoissa pitäisi saada ilmi kaikki riitaiset ja riidattomat seikat, jotta aineisto jalostuisi.

- Tutkinnanjohtajuudessa on vallan ja vastuun ristiriita. Poliisi määrää aikataulun, mutta syyttäjällä on kuitenkin viime kädessä velvollisuus valvoa, että rikosvastuu toteutuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa kussakin asiassa.

Nyrhilä ehdotti projektimallia, jossa juttu aikataulutettaisiin poliisin, syyttäjän, tuomioistuimen ja avustajan toimesta yhdessä. - Kaikkien pitää sitoutua aikatauluun ja syyttäjä päättää koska asia on valmis esitutkinnasta.

- Minulle on ihan sama kuka on tutkinnanjohtaja, kunhan tehdään niin kuin minä sanon, Nyrhilä totesi. - Kansainvälisesti tutkinnanjohtaja on aina syyttäjä. Sitä on mietittävä laajoissa asioissa.

Nyrhilän mukaan tehostamista löytyisi myös kirjallisesta valmistelusta, jossa asiasta käytäisiin ennen oikeudenkäyntiä kirjallinen kierros, jossa viimeistään riitaisat ja riidattomat asiat selviäisivät. Tätä voitaisiin täydentää suullisessa valmistelussa. Näin oikeudenkäyntiä voitaisiin lyhentää.

Tuomari: "Tilanne kestämätön"

Helsingin käräjäoikeudessa oli viime vuonna 161 yli viikon kestänyttä oikeudenkäyntiä, kun 2007 niitä oli 90 ja 2006 vain 48. Pisin juttu viime vuonna oli kuittikauppaoikeudenkäynti, jota käsiteltiin 45 viikkoa. Yli viikon kestäviin juttuihin sitoutuu noin puolet tuomarivoimasta.

Oikeussalin ulkopuolella

- Syyttäjävirastosta saadun tiedon mukaan siellä on noin 50 laajaa talousrikosjuttua odottamassa vuoroaan. WinCapita -juttu on tulossa ja siitä on puhuttu, että siihen menisi noin 1000 pääkäsittelypäivää, Helsingin käräjäoikeuden laamanni Eero Takkunen totesi. Arvioidut tuhat käräjäpäivää tosin jakautuvat useisiin käräjäoikeuksiin, ei vain Helsinkiin.

- Tilanne on kestämätön.

Takkunen korosti myös perusteellisen valmistelun merkitystä. - Nykyisin huonosti valmistelussa jutussa tutkintaa käydään vielä pääkäsittelyssä. Pääkäsittelyt pitäisi saada lyhyemmiksi ja jo siinä vaiheessa karsia turhat todisteet ja todistajat.

- Tuomarin pitää olla rohkea. Tässä on puutteita. Tuomarin pitää huolehtia, ettei jutussa jää valmistelusta epäselviä kysymyksiä. Myös pääkäsittelyssä tuomarilta vaaditaan määrätietoista otetta.

Takkunen vetosi myös projektiajatteluun. - Se lähtee siitä, että tuomioistuinkin heti alussa saa tiedon, että iso juttu on tulossa ja sitä voidaan aikatauluttaa.

Takkunen otti Fränden ehdottomaan rangaistuksesta sopimiseen varovasti kantaa. - Jotain tällaista voitaisiin harkita.

Takkunen pohti myös sellaista mallia, jossa selkeä ennakkopäätöskysymys voitaisiin saattaa suoraan korkeimpaan oikeuteen. Sellainen voisi joissain tapauksissa lyhentää merkittävästi rikosjuttujen käsittelyä.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.