Nuorisotoimen johtaja: Katujengiläisille uhri ei ole ihminen vaan peliväline

Helsingin nuorisotoimen johtajan Tommi Laition mukaan silmittömään väkivaltaan syyllistyneet nuoret eivät todennäköisesti ymmärrä täysin tekojaan.

– Jos syyllistyy tällaiseen, niin on varmasti kadonnut se käsitys. Ei tajua, mitä on tullut tehneeksi. Toista ihmistä ei nähdä edes ihmisenä vaan pelivälineenä, MTV Uutislivessä vieraillut Laitio sanoi.

– Jotenkin taustalla näkyy myös se, että itsearvostus on kadonnut ja muiden arvostusta yritetään hankkia sitä kautta, että nostetaan omaa roolia ryhmässä ja sitten voidaan syyllistyä tällaisiin tekoihin. Ratkaisu piilee siinä, että käsitys nuoresta itsestään ja omista kyvyistä ja tulevaisuudesta vahvistuu. Laitio jatkaa.

Jos aikuinen todistaa nuorten väkivallan tekoa, siihen on Laition mukaan puututtava tiukasti. Useimmin se ei ei tarkoita fyysistä väliinmenoa.

– Koulukiusaamistapauksissa nähdään, että edes se, että joku sanoo ”lopettakaa”, pakottaa sen ryhmän arvioimaan toimintaa, laittaa ikään kuin aivot päälle. Se ei tarkoita, että pitää mennä sinne pesäpallomailan ja toisen pään väliin. Sanoo ääneen, että tuo ei ole hyväksyttävää.

Laition mukaan nuorisokulttuureissa on kautta historian nähty tilanteita, jolloin kytkös muun yhteiskunnan hyväksyttävään toimintaan katkeaa. Yhteiskunnan ulkopuolelle on jäänyt etenkin maahanmuuttajataustaisia nuoria. Esimerkiksi Helsingissä muunkielisistä 16–29-vuotiaista 23 prosenttia on koulutuksen ja työn ulkopuolella. Suomen- ja ruotsinkielisten kohdalla osuus on 7 prosenttia, heistäkin suurin osa pääsee aikuisena osaksi yhteiskuntaa. Vieraskielisillä ulkopuolisuus ei ole vähene iän suhteen.

– Kuulimme pari viikkoa sitten maahanmuuttajanuoria. Moni kysyi, pitääkö vaihtaa nimeä jotta saa töitä. Moni sanoi, että huutelu, töniminen ja oman uskonnon pilkka on viikoittaista. Moni sanoi, että nyt puuttuvat esimerkit siitä, mihin voi tässä yhteiskunnassa päästä. Yhdistävä tekijä oli kuitenkin halu eteenpäin omassa elämässä. Kun on tarpeeksi monta kertaa tullut torjutuksi, sitä väsyy ja ryhtyy elämään sitä ennakkoluuloa todeksi. Osuessa väärään porukkaan kytkös siihen, mikä on moraalista, katkeaa. Radikalisoitumisen taustalla on usein juuri torjutuksi tai nöyryytetyksi tulemisen kokemus, esimerkiksi koulukiusattuna, Laitio kommentoi julkisessa Facebook-päivityksessään.

Sekä Laitio että MTV Uutislivessä haastateltu komisario Jari Taponen ovat huomanneet, että keskustelu tapauksista on keskittynyt syyttämään maahanmuuttotaustaisia. Laitio korostaa, että katujengeissä on ollut myös kantasuomalaisia nuoria omine ongelmineen. Taponen muistuttaa, ettei ongelmia ratkaista lietsomalla maahanmuuttovihaa netissä ja sosiaalisessa mediassa.


Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.