Oikeus ei päästänyt murhaepäiltyä valheenpaljastuskokeeseen

Espoon käräjäoikeus ei päästä Muuralan vanhasta murhasta syytettyä 42-vuotiasta miestä valheenpaljastuskokeeseen. 42-vuotias sai eilen syytteen vuonna 1987 tapahtuneesta Raija Muukkosen murhasta. Mies kiistää jyrkästi rikoksen ja vaati eilen päästä valheenpaljastuskokeeseen, koska se on miehen mukaan ainoa mahdollisuus osoittaa syyttömyytensä.

Lue lisää oikeudenkäynnistä tästä linkistä

Espoon käräjäoikeus epäsi pyynnön, koska sen mukaan valheenpaljastuskokeesta ei olisi enää hyötyä tapauksen selvittämiseen.

Oikeus kuuli ennen ratkaisua puhelimitse asiantuntijana Åbo Akademin dosenttia Pekka Santtilaa, joka on kehittänyt valheenpaljastusmenetelmiä yhdessä keskusrikospoliisin kanssa. Santtilan mukaan testistä ei olisi tapauksessa hyötyä.

Kahdenlaisia testejä

Santtila kertoi, että valheenpaljastuskokeita on kahdenlaisia: kontrollikysymyksiin perustuva ja muistijälkitesti. Ne eroavat siinä miten kysymykset asetellaan, mutta itse perusperiaate on kuitenkin molemmissa sama.

Kummassakin mitataan ihmisen kehon autonomisen hermoston aiheuttamia tahattomia reaktioita. Tämä tarkoittaa sitä, että testissä mitataan ihmisen hermostuneisuutta. Paras menetelmä on mitata sormenpäiden hikoilua, joka näkyy ihon sähkönjohtavuuden lisääntymisenä.

Muistijälkitestissä epäillylle esitetään monivalintakysymyksiä rikoksen yksityiskohdista. Tällainen on esimerkiksi kysymys: löytyikö ruumis kylpyhuoneesta, olohuoneesta, keittiöstä vai parvekkeelta. Henkilö joka on syytön, ei osaa reagoida oikeaan vaihtoehtoon. Sen sijaan jos testattava on syyllinen hän reagoi tahattomasti oikeaan vastaukseen.

Yhdestä vastauksesta ei voi johtopäätöksiä tehdä, vaan kysymyksiä pitää olla paljon. Kysymyksissä ei käsitellä syyllisyyttä, vaan sellaisia rikoksen yksityiskohtia jotka ovat vain poliisin ja tekijän tiedossa. Jos tällaisia yksityiskohtia ei ole, muistijälkitestiä ei voi käyttää.

Testin ongelmana on myös se, että testattava on voinut saada tietonsa jostain muualta.

"Syyttömyyttä ei voi päätellä"

Tohtori Santtilan mukaan muistijälkimenetelmä on tehokas syyllisten etsimiseen, mutta syyttömyyttä sen avulla ei voi päätellä. Testattava on esimerkiksi voinut unohtaa yksityiskohtia tai ei ole huomannut - esimerkiksi humalatilan takia - joitain asioita.

Santtilan mukaan on tärkeää, että kysymyksiä on riittävän paljon. Jos esimerkiksi esitetään kysymys tehtiinkö henkirikos puukolla, ampuma-aseella, kirveellä, kuristamalla tai lyömällä, niin testattava saattaa reagoida voimakkaimmin teräaseeseen, koska sillä tehdään yleisimmin suomalainen henkirikos. Testattava voi siis ajatella, että niin varmaan tässäkin tapauksessa. Mutta jos kysymyksiä on vähintään kymmenen, niin virhemarginaalit pienenevät. Kysymyssarjat usein myös testataan varmasti syyttömäksi tiedetyllä etukäteen.

Keskeisiä kysyttäviä seikkoja ovat henkirikoksessa esimerkiksi tekopaikka, ruumiin asento, tekotapa, surma-ase ja uhrin vammat. Suunnitellussa rikoksessa voidaan kysyä myös rikoksen valmisteluun liittyvistä asioista.

- Kysymysten pitäisi käsitellä sellaisia seikkoja, joita tekijä ei ole voinut olla huomaamatta. Esimerkiksi huoneistossa olevan sohvan väriä ei kannata kysyä, koska se ei ole olennainen, Santtila kertoi.

Kontrollikysymystekniikka heikompi

Muistijälkitestin ohella on toinenkin menetelmä. Kontrollikysymystekniikassa testattavalta kysytään erityyppisiä kysymyksiä. Ne voivat olla kriittisiä, neutraaleja tai kontrollikysymyksiä.

Kriittisissä kysymyksissä kysytään suoraan syyllisyyteen liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi oletko surmannut henkilön. Neutraalit kysymykset ovat helppoja, esimerkiksi mikä on nimesi. Näihin testattavan oletetaan vastaavan oikein. Kontrollikysymyksissä haetaan vastauksia, joihin vastaaja valehtelee. Esimerkki tällaisesta on se, että oletko joskus varastanut tai näpistänyt jotain.

Santtilan mukaan kontrollikysymystekniikassa testataan hermostuneisuutta ja se on myös tekniikan ongelma. Myös syytön voi hermostua tilanteessa ja näyttää syylliseltä. Santtilan mukaan muistijälkitesti on selvästi parempi ja luotettavampi menetelmä.

- Emme voi tietää onko syytön testattava hermostunut sen takia, että on joutunut esitutkinnan kohteeksi. Virheellisten johtopäätösten mahdollisuus on suuri nimenomaan niin päin että syytön vaikuttaa syylliseltä.

- Muistijälkitestissä ei testata syyllisyyttä, vaan onko henkilöllä tietoa hallussa.

Suomessa poliisi käyttää muistijälkitestiä. Santtilan mukaan testin suunnitteleminen ja esitestaaminen voi kestää parikin kuukautta.

Santtila ei suosittelisi, että kumpaakaan käytettäisiin näyttönä oikeudessa, vaan enemmän ohjaamaan poliisin esitutkintaa.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.