Oikeusoppineet ihmettelevät lapsenraiskaajien lieviä tuomioita – ”Syyttäjän kannattaisi valittaa”

Pirkanmaan käräjäoikeuden antamat rangaistukset pikkulasten hyväksikäytöstä ovat kuohuttaneet kansaa viime päivinä. Kolme nuorta miestä sai viime viikolla 2–5-vuotiaiden lasten raiskauksista alle 4 vuotta vankeutta. Myös oikeusoppineet ihmettelevät tuomioiden lievyyttä.

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi kolme nuorta miestä viime viikolla vankilaan pikkulasten hyväksikäytöstä. Miehet olivat olleet useita kertoja sukupuoliyhteydessä kolmen pikkulapsen kanssa. Lapset olivat tapahtuma-aikana 2–5-vuotiaita. Miesten saamat rangaistukset vaihtelivat kolmesta vuodesta kolmeen vuoteen kymmeneen kuukauteen.

Rikosoikeuden professorit Terttu Utriainen ja Jussi Tapani pitävät tuomioita selvästi liian lievinä.

– Kehottaisin syyttäjää valittamaan tuomioista, että saataisiin niistä hovioikeuden ratkaisu, Utriainen toteaa.

Turun yliopiston rikosoikeuden professorin Jussi Tapanin mielestä vankeutta olisi voinut tulla maksimissaan jopa kymmenen vuotta enemmän.

– En tunne tapausta tarkemmin, mutta tuonikäisten lasten raiskauksista ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä voi rikoslain mukaan tulla yhteensä 13 vuotta vankeutta. Siihenkin nähden kyseiset rangaistukset tuntuvat varsin lieviltä.

Rangaistusta peilataan aina aiempiin vastaaviin

Jussi Tapani kertoo, että raiskauksesta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomittavaa rangaistusta voivat lieventää esimerkiksi tekojen kestoon ja toistuvuuteen liittyvät yksityiskohdat.

Myös rangaistuskäytännön yhtenäisyys vaikuttaa rangaistuksiin merkittävästi. Käytännössä esimerkiksi lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa määrätään yleensä tietynpituisia tuomioita.

– Oikeus pohtii, millä tavalla hyväksikäyttö ja raiskaus on toteutettu. Tapausta peilataan sitten aiempaan käytäntöön. Ja vaikka tapauksessa olisi räikeitäkin piirteitä, se ei välttämättä kovenna rangaistusta huomattavasti.

– Olisiko tässä tapauksessa ollut niin, että vaikka tällaisesta tapauksesta tuomittaisiin tavallisesti jonkin verran ankarampi rangaistus, teko ei ole oikeuden mielestä ollut esimerkiksi niin pitkäkestoinen, että kovempi rangaistus olisi ollut paikallaan?

Tapani toteaa, että kyseisen rangaistusten lievyyden syyt jäävät täysin arvailujen varaan.

– Sekin voi heijastua rangaistukseen, minkälainen tekijöiden käsitys menettelystä on ollut. Toisaalta kun tiedetään uhrien ikä, rangaistus vaikuttaa edelleen alhaiselta, Tapani summaa.

Seksuaalirikoksen uhriksi joutunut lapsi on heikoilla

Terttu Utriaisen mukaan lapsen asema seksuaalirikoksen uhrina on ollut Suomessa historiallisesti huono. Suuntaus on ollut kuitenkin parempaan.

– Jos katsoo seksuaalirikostapauksia, joissa lapset ovat olleet uhreina, tuomiot ovat olleet aina lieviä. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö oli aiemmin pitkään asianomistajarikos ja lasten oikeusturva pitkälti omien vanhempien kädessä. Jos lapset oikeuden loukkaajia olivat vanhemmat, oikeusturva oli sitäkin heikompi. Suuntaus on ollut kuitenkin koko ajan parempaan päin.

Utriainen kysyy silti, millainen olisi vieläkään sellainen lapseen kohdistunut seksuaalirikos, josta tulisi maksimirangaistus.

– Sellaista on hirveän vaikea kuvitella, ellei uhria saman tien tapeta.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.