Professori pöyristyi Tapanilan raiskaustuomiosta: Miten mediahuomio voi olla lieventävä tekijä?

Helsingin hovioikeus kovensi rangaistuksia Tapanilan raiskausjutussa. Rikosoikeuden professori on yhtä mieltä siitä, että törkeä raiskaus on rikokselle sopivampi nimike, mutta kritisoi ankarasti julkisuutta lieventämisperusteena.

Raiskaukseen johtaneet tapahtumat alkoivat aluksi häiriköintinä junassa. Viiden nuoren miehen porukka oli lähestynyt junassa heille entuudestaan tuntematonta naista, jota he olivat mittailleet ja tönineet toisiaan naista kohden.

Nainen oli poistunut junasta Tapanilan asemalla ja pojat lähtivät seuraamaan häntä. Häiriköinti yltyi takapuolelle läpsimiseksi, ja lopulta raiskaukseksi, kun kaksi pojista tunki sormensa naisen sisälle – toisen pidellessä naista aloillaan ja estämästä häntä huutamasta apua. Kaikki tämä tapahtui julkisella paikalla, aseman läheisyydessä. 

Tapanilan raiskaus puhutti paljon sen poikkeuksellisuuden vuoksi: raiskaus tapahtui julkisella paikalla ja nöyryyttävällä tavalla.

Vettä myllyyn lisäsi Helsingin käräjäoikeuden viime kesäkuussa antama tuomio. Käräjäoikeus ei nimittäin pitänyt tekoa erityisen nöyryyttävänä eikä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Yksi tekijöistä sai reilun vuoden ehdollisen tuomion, kaksi puolestaan vuoden ehdollisen. Oikeus katsoi, ettei kaksi syytettyä ollut osallistunut raiskaukseen. 

Julkisuuskäsittely "poikkeuksellisen laajaa"

Hovioikeus puolestaan näki teon törkeänä raiskauksena ja kovensi tuomiota. Täysi-ikäinen vastaaja tuomittiin yli kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, kahden muun vastaajan osalta tuomio koveni yhdeksällä kuukaudella. 

– Olen rikosnimikkeen kanssa samaa mieltä, hovioikeus perusteli tuomion hyvin, arvioi rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Tolvanen kuitenkin kritisoi hovioikeuden päätöstä lieventää tuomiota "kohtuuttomiin mittasuhteisiin nousseen julkisuuden" takia. Käräjäoikeus piti tätä myös lieventävänä seikkana.

– Kun syyllistyy julkisella paikalla tapahtuneesta rikoksesta melkein pahimpaan, niin en voi ymmärtää, kuinka julkisuus voi vaikuttaa tuomioon. Voiko se koskaan olla lieventämisperuste?, Tolvanen pohtii.

Hovioikeus ei ihmettele sitä, että rikostapaus on noussut julkisuuteen, mutta piti sen käsittelyä poikkeuksellisen laajana. Tapauksesta puhuttiin joukkoraiskauksena jo ennen asian käsittelyä käräjäoikeudessa, mikä on hovioikeuden mukaan ollut omiaan antamaan yleisölle harhaanjohtavan ja väärän kuvan seksuaalisen väkivallan laadusta.

Tolvasen mukaan medialla voi olla petraamisen tarvetta, mutta pitää silti hovioikeuden perusteluja äärimmäisen riskialttiina.

– Ei tule mieleen muita näin vakavia rikoksia, joissa asian julkisuutta olisi käytetty lieventävänä perusteena. Yleensä julkisuudesta johtuvaa lieventämistä on käytetty talousrikostapauksissa, joissa esitutkinta on kestänyt pitkään.

– Antaa kuvan, että hovioikeus välittäisi enemmän tekijästä kuin uhrista. Tätä oikeus ei tietenkään tarkoita, mutta hyvin tekijälähtöinen päätös tämä on. Kyllä asian saama julkisuus vaikuttaa uhriinkin, Tolvanen toteaa.

Rikosoikeuden professorin mukaan Tapanilan raiskaustuomiossa on kyse ennakkotapauksesta.

– Toivoisin, että tässä harkittaisiin valitusluvan hakemista korkeimmalta oikeudelta. Ennakkotapaukselle olisi mielestäni tarvetta, sillä lainsäädäntöä olisi syytä selventää tämän julkisuuden osalta, professori Matti Tolvanen korostaa.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.