Rasistisia pahoinpitelyjä enemmän kuin koskaan

Rasististen pahoinpitelyjen määrä oli viime vuonna suurempi kuin koskaan aiemmin poliisiammattikorkeakoulun seurantatutkimuksessa.

Poliisin tietoon viime vuonna tulleiden viharikosten määrä nousi selvästi edellisvuodesta. Kun vuonna 2010 poliisin tietoon tuli 860 viharikoksiksi luokiteltua tapausta, viime vuonna niitä oli 918. Viharikosten määrää on seurattu poliisiammattikorkeakoulussa nykyisessä laajuudessaan nyt neljä vuotta.

Rasistisia piirteitä sisältäneitä pahoinpitelyitä kirjattiin viime vuonna enemmän kuin kertaakaan seurannan aikana - yli 600. Niistä joka kolmas oli lievä pahoinpitely.

Syrjintärikosepäilyjen määrä kasvoi kolminkertaiseksi vuosien 2010 ja 2011 välillä. Viime vuonna syrjintärikosepäilyjä kirjattiin 86.

Muut viharikokset, kuten uhkailu ja vahingonteot, sen sijaan vähenivät edellisvuodesta.

Viharikoksiksi määritellään rikokset, joiden motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskonnollista vakaumusta, elämänkatsomusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä tai vammaisuutta kohtaan.

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa viharikoksiksi luokitellaan kaikki sellaiset rikosepäilyt, joiden kohdalla esimerkiksi uhri tai poliisi epäilee vihamotiivia.

Somalit rasistisen rikollisuuden uhreja

Rasistisiksi luokiteltuja rikosilmoituksia oli 788, ja ilmoituksiin sisältyi yhteensä 1229 päärikosnimikettä.

Puolet päärikoksista oli pahoinpitelyjä tai pahoinpitelyjen yrityksiä. Niistä suurin osa on tapahtunut julkisella paikalla kuten kadulla, toreilla tai ravintoloiden edustoilla. Uhreista seitsemän kymmenestä on miehiä ja kuusi kymmenestä Suomen kansalaisia.

Kahdeksan kymmenestä rasistisen rikoksen tekijöiksi epäillyistä on miehiä ja Suomen kansalaisia. Yleisimmin pahoinpitelystä epäillään 15-24-vuotiaita miehiä.

Puolet rasististen rikosten uhreiksi joutuneista ei tunne epäiltyä tekijää ennalta. Erityisen tavallisia uhrille tuntemattomat tekijät ovat pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa ja vahingonteoissa.

Rasistisen rikollisuuden uhriksi joutuvat yleisimmin somalit, venäläiset ja irakilaiset. Suomessa asuvat somalit ovat Euroopan perusoikeusviraston mukaan yksi eniten syrjintää ja rasistista väkivaltaa kohtaavista väestöryhmistä Euroopassa.

Jyväskylässä kasvua, Lieksassa laskua

Kaikista rasistisia piirteitä sisältäneistä rikosilmoituksista 40 prosenttia kirjattiin pääkaupunkiseudulla - Helsingissä 29 prosenttia. Alueelliset, vuotuiset vaihtelut ilmoitetun viharikollisuuden määrässä ovat suuria.

Viime vuonna Jyväskylässä kirjattiin 31 ilmoitusta rasistisesta rikollisuudesta, mikä on peräti 13 kappaletta edellisvuotta enemmän. Porissa ja Iisalmessa rasististen rikosten epäilyjen määrä oli myös noussut paljon. Sen sijaan Lieksassa ja Joensuussa rasistisen rikollisuuden määrä laski merkittävästi vuonna 2011.

Rikoslaissa ei ole määritelty rasistista rikosta tai viharikosta. Poliisin ei ole pakko lisätä viharikosluokitusta rikosilmoitukseen. Rasismi- ja viharikoskoodin käyttö on vähentynyt verrattuna edellisiin vuosiin.

– Vaikka viharikoskoodia ei olisikaan käytetty rikosilmoituksen yhteydessä, se ei tarkoita, etteikö rikoksen rasistista motiivia olisi huomattu. Syynä merkitsemättä jättämiseen voi olla yhtä hyvin unohdus, huolimattomuus kuin kiirekin, sanoo tutkija Iina Sahramäki Poliisiammattikorkeakoulusta.

Poliisiammattikorkeakoulussa on kehitetty seurantamalli, joka perustuu sanahakuihin.

Poliisiammattikorkeakoulun selvityksessä löytyi 788 rasistiseksi rikokseksi luokiteltavaa rikosilmoitusta. Niistä vain joka kolmas oli merkitty järjestelmään viharikoksiksi.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.