Syyttäjä Ruanda-puolustukselle: Syyte nostettiin riippumattomasti

Valtionsyyttäjä Raija Toiviainen on tänä aamuna perustellut Itä-Uudenmaan käräjäoikeudelle, miksi Porvoossa asuva ruandalainen Francois Bazaramba on pantu Suomessa syytteeseen joukkotuhonnasta tai vaihtoehtoisesti 15 murhasta.

Pitkään jatkuneessa joukkotuhontaoikeudenkäynnissä kuullaan tänään syyttäjien loppulausunto. Puolustus on esittänyt, että Ruandan nykyhallinto haluaa asemaansa pönkittääkseen panna Bazaramban kaltaiset henkilöt ahtaalle.

Ruandan valtio pyysi aikoinaan Suomea luovuttamaan Bazaramban ruandalaisen tuomioistuimen eteen, mutta Suomi kieltäytyi pyynnöstä. Puolustuksen mukaan kansainvälinen oikeus edellyttää tällaisessa tapauksessa "syytä tai luovuta" -periaatteen mukaisesti Bazaramban syyttämistä ja näin Suomi toimisi ruandalaisten käsikassarana.

– Human Rights Watch -järjestön 1999 julkaisemassa kirjassa esitetyt väitteet ja niitä tukeva muu näyttö aiheutti sen, että Bazaramban oli syytä epäillä syyllistyneen rikokseen. Siksi asiassa toimitettiin esitutkinta, Toiviainen sanoi.

– Ruanda pyysi luovuttamista vasta tämän jälkeen.

Toiviaisen mukaan puolustus on esittänyt asiassa huomattavasti väitteitä, joiden mukaan Bazarambaa vastaan todistaneet olisivat toimineet poliittisista syistä. Syyttäjä vaati, että Bazaramban tekoja arvioitaisiin sinällään eikä siirrettäisi huomiota tämän osalta epäoleellisiin seikkoihin.

Tekoja sinällään olivat aseen hankkiminen, tiesulkujen pystyttäminen ja yöpartiointiin osallistuminen, sanoi kihlakunnansyyttäjä Tom Laitinen.

Ei sota vaan kansanryhmän tuhoaminen

Tekopaikalla Nyakizun kunnassa ei huhti-heinäkuussa 1994 ollut sotaa, Laitinen sanoi.Hänen mukaansa puolustus yrittää väittää toisin.

– Sota leimaa tällaiset teot kuitenkin legitiimeiksi itsepuolustustoimiksi ja vaikeuttaa tekijän todellisten tarkoitusperien arviointia.

Toiviainen sanoi, että vaikka sodassa taistelee kaksi aseellista ryhmää, Ruandassa ei ollut kyse siitä vaan kansanryhmän tuhoamiseesta.

– Ruandassa surmansa saaneista 800 000 ihmisestä 99,9 prosenttia oli tutseja tai heihin suvaitsevaisesti suhtautuneita hutuja.

Toiviaisen mukaan puolustus on jälkikäteen riitauttanut sen, oliko Ruandan tapahtumissa kyse joukkotuhonnasta.

– Bazaramban avustaja Ville Hoikkala sanoi täällä 23. marraaskuuta 2009, että vuoden 1994 taphtumat sisälsivät "joukkotuhonnan piirteitä", Toiviainen sanoi.

YK:n Ruanda-tuomioistuin on hänen mukaansa kuitenkin katsonut yleisesti tunnetuksi tosiasiaksi sen, että Ruandassa sattui joukkotuhonta.

– Siitä ei tarvita todistelua.

Loppulausunnon antaminen jatkuu vielä huomenna. Puolustuksen loppulausunnon oikeus kuulee maanantaina. Ensi viikolla käräjäoikeus ilmoittaa, milloin se antaa asiassa tuomion.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.