Syyttäjät käyttävät kovaa kieltä: "Aarnio kehittää tarinoita faktojen ympärille"

Syyttäjien mukaan Jari Aarniolla on ollut oikeudenkäynnin aikana selkeä toimintatapa. Käsitys käy ilmi vangitsemiskäsittelyssä annetusta kirjelmästä, jossa syyttäjät perustelivat sotkemisvaaraa.

Kirjelmän on allekirjoittanut apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

Syyttäjien mukaan Aarnio ei esitutkinnassa kerro mitään, mutta on oikeudenkäynnin aikana haalinut lisätutkintapyynnöillä materiaalia, joiden faktoihin hän voi kytkeä sopivia kertomuksia.

- Kun kertomukset on annettu, niiden paikkaansa pitävyyttä todistellaan samoilla kirjallisilla todisteilla, joiden perusteella kertomukset on luotu.

Syyttäjät ottavat kirjelmässä esille esimerkkinä Aarnion selityksen varallisuudestaan eli siitä miten Aarnio sai yli 400000 euroa kuolevalta liikemieheltä.

- Aarnio on tiennyt, että liikemies on ollut olemassa ja että häneltä on juuri ennen kuolemaa kadonnut vastikään tililtä nostettua rahaa. Tarina on siis luotu näiden todellisten faktojen varaan.

Syyttäjien mukaan Aarnio osaa käyttää hyväkseen näytön arviointiin liittyvää kokemussääntöä. Sen mukaan kertomuksen uskottavuutta voidaan kontrolloida testaamalla sopiiko kertomus objektiivisesti todennettaviin faktoihin kuten henkilöihin, aikoihin ja paikkoihin.

Aarnio osaa syyttäjien mukaan kuitenkin soveltaa sääntöä toisin päin.

- Tarina ei kuitenkaan tällaisessa asetelmassa muutu sen uskottavammaksi, vaikka faktat sopivatkin siihen, syyttäjät toteavat.

”Hyvä veli” -verkosto

Syyttäjien mukaan pitkään jatkunut oikeudenkäynti on paljastanut, että Aarniolla on laaja ”hyvä veli”-verkosto. Se on ilmennyt muun ohella oikeudessa käsitellystä runsaasta viestinnästä.

- Oikeudenkäynnin kuluessa on niin ikään ilmennyt, että Aarnion virkamiesmoraali on vähintäänkin häilyvää.  

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.