"Tässä pedofiilin kuva" – somessa piilee vaara syyllistyä rikokseen

Joukossa on voimaa ja sen ovat suomalaiset some-käyttäjätkin huomanneet. Yhä useammin voi kissojen ja koirien etsintäkuulutusten lisäksi törmätä myös varkaiden, epäiltyjen pedofiilien tai raiskaajien etsintäkuulutuksiin.

Facebookissa ja muualla sosiaalisessa mediassa niin kutsutut etsintäkuulutus-sivustot ovat hyvinkin arkisia. Monet eivät tule kuitenkaan ajatelleeksi, että saattavat syyllistyä itse rikokseen ”etsintäkuulutuksen” julkaistuaan tai sitä jakaessaan.

Sananvapaus ei yksiselitteisesti salli kaiken rikollisia koskevan tiedon jakamista. Kuvien tai tietojen levittäjä voi syyllistyä kunnianloukkaukseen, jos henkilöä väitetään syylliseksi ilman riittäviä perusteita.

– Yhdessä tapauksessa pariskunta oli kaupassa lapsensa kanssa, joka istui kärryjen sisällä. Jossain vaiheessa vanhempi, ehkä hieman sekava mies, lähti työntämään kärryjä omanaan. Pariskunta otti miehestä kuvan, jakoi sen Facebookissa ja epäilivät miestä pedofiiliksi ilman minkäänlaista faktatietoa, nettipoliisi ja ylikonstaapeli Marko ”Fobba” Forss kertoo.

Varas otti kuvia kännykällä

Forssin mukaan etsintäkuulutukset koskevat yleensä omaisuusrikoksia ja usein tietojen levittämisen tarkoituksena onkin saada rötöstelijä kiinni.

Toisessa esimerkkitapauksessa tytön älypuhelin varastettiin. Varas otti puhelimella itsestään kuvia, jotka siirtyivät suoraan Dropbox -palveluun. Tyttö julkaisi kuvat netissä toivoen, että löytäisi varkaan ja saisi puhelimensa takaisin.

– Jos oikein tiukasti tulkitaan lakia, niin varkaalla on kuvaan tekijänoikeudet ja kun tyttö julkaisi kuvan, hän teki sen laittomasti, Forss sanoo.

Forss ei usko, että pelkästä kuvien tai paikkansapitävien tietojen levittämisestä voisi saada tuomiota, jos vilpittömänä tarkoituksena on tekijän kiinni saaminen.  

Lakia sovelletaan kuitenkin tapauskohtaisesti, varsinkin jos julkaisussa haukutaan epäiltyä tai kehotetaan kostamaan tälle.

– Yksityishenkilöillä on nykyään samanlainen valta julkaista tietoa kuin medialla tai virkavallalla, mutta heidän toimintaa ei säännellä yhtä tarkasti ja rangaistavan toiminnan raja on epäselvempi, Forss toteaa. 

Sadat jakavat tietoa kyseenalaistamatta

Sosiaalista mediaa koskevat samat säännöt kuin painettujakin julkaisuja, mutta tiedon julkistamisen kynnys on huomattavasti matalampi.

– Kyllä se on enemmän uhka kuin mahdollisuus, koska yksittäisillä henkilöillä on paljon enemmän virhearviointien mahdollisuuksia, eikä aina ole kaikki tiedot selvillä. Tapaukset perustuvat yleensä subjektiiviseen kokemukseen ja yksipuoliseen tietoon, Forss muistuttaa. 

Jos epäillystä levitetään arkaluontoista tietoa tai kuvia, se voidaan tulkita yksityiselämää loukkaavaksi tiedon levittämiseksi, jotka ovat kunnianloukkauksen kanssa asianomistajarikoksia.

Se tarkoittaa sitä, että asianomaisen on vaadittava rangaistusta, jotta esitutkinta voidaan suorittaa.

Henkilöiden tietojen alkuperäisen levittäjän lisäksi oikeudellinen vastuu voi olla myös niillä, jotka ovat välittäneet tietoa eteenpäin vaikka jakamalla kuvan tai linkin Facebookissa. 

– Eniten ihmetyttää se, että kymmenet tai jopa sadat ihmiset jakavat näitä tietoja kyseenalaistamatta niitä millään tavalla, Fobba päivittelee.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.